Tästä joukosta 29 prosenttia vaihtoi sopivampaan kouluun eli esimerkiksi painotettuun opetukseen, kuten musiikkiluokalle. Noin 14 prosenttia oppilaista vaihtoi koulua kiusaamisen takia.

-  Kiusaajien parissa koulun vaihtaminen oli hyvin harvinaista, tällaisia tapauksia oli vain 1,7 prosenttia. Loput vaihtoivat koulua jonkun muun syyn takia, ja näistä syistä ei ole tarkempaa tietoa.

Tenhusen kertomat tiedot ovat vuoden 2022 KiVa-koulukyselystä.

Koulun vaihtaminen voi tulla kyseeseen myös sellaisissa tilanteissa, joissa oppilas ei saa tarvitsemaansa tukea ja vaihtaa esimerkiksi erityisluokalle.

KIUSAAMISEN takia koulua vaihtaneille oppilaille koulunvaihto on usein helpotus, sillä he saavat mahdollisuuden uuteen alkuun, Essi Tenhunen arvioi.

-  Toisaalta osa aiemmin kiusatuksi joutuneista oppilaista voi suhtautua koulunvaihtoon skeptisesti tai vähintään varauksella, sillä he eivät välttämättä usko tilanteen paranevan edes uudessa ympäristössä.

Tenhusen mukaan kiusaajien suhtautuminen koulunvaihtoon riippuu paljon siitä, millaisia kaverisuhteita heillä on ollut aiemmassa koulussa. Osa saa lopetettua kiusaamisen päästessään eroon vanhoista kavereistaan, jotka ovat mahdollisesti jopa kannustaneet kiusaamiseen.

Tenhunen kertoo, että koulunvaihto lisää kiusatuksi joutumisen riskiä, mutta yhdenkin kaverin löytäminen uudesta koulusta suojaa kiusaamiselta.

Koulunvaihdon ja kiusaamisen välinen yhteys kytkeytyy myös lapsen kiusaamishistoriaan.

-  Aiemmassa koulussa jatkuvasti kiusatuksi joutuneet oppilaat – ja varsinkin alakoululaiset – useammin hyötyvät koulunvaihdosta, vaikka kohonnut riski joutua kiusatuksi koskee heitäkin – kuten niitäkin oppilaita, joita ei kiusattu aiemmassa koulussa.

Myös koulua vaihtavat kiusaajat joutuvat suuremmalla todennäköisyydellä kiusatuksi. Toisaalta kiusaajat kiusaavat muita myös uudessa koulussaan todennäköisemmin kuin muut koulunvaihtajat.

Tenhunen huomauttaa, että sopivampaan kouluun vaihtaminen – eli esimerkiksi painotettuun opetukseen siirtyminen – ei lisää kiusatuksi tulemisen riskiä.

TENHUSEN mukaan koulunvaihto vaikuttaa tutkimusten perusteella negatiivisesti muun muassa lapsen oppimistuloksiin. Koulunvaihtajilla on muihin verrattuna usein myös pienemmät sosiaaliset ympäristöt ja vähemmän keskeisiä rooleja kaveripiireissä.

Hän arvioi, että koulun vaihtaminen on todennäköisesti hankalampaa sellaisille lapsille ja nuorille, jotka ovat ujoja, vähemmän ulospäin suuntautuneita tai varautuneita sosiaalisissa tilanteissa.

-  Erityisesti näiden oppilaiden voi olla haastavaa löytää uudesta koulusta kavereita ja integroitua uuteen luokkaan. Myös kaverittomuus heijastuu koulumenestykseen, sillä kaverit ovat hyvin keskeisessä asemassa ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten elämässä.

OPETTAJILLA ei usein ole minkäänlaista tietoa siitä, miksi uusi oppilas on vaihtanut koulua, kertoo Tenhunen. Tieto ei kulje.

-  Opettajien olisi hyvä tietää koulunvaihtajien kohonneesta riskistä joutua kiusatuksi uudessa koulussa sekä oppilaan kiusaamishistoriasta ja tähän liittyvästä, suurentuneesta riskistä kiusaamisen jatkumiselle uudessa koulussa, Tenhunen toteaa.

Tanja Väänäsen mukaan kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten hyvin koulunvaihto ja uuteen ryhmään mukaan pääseminen sujuvat. Uuteen kouluun olisi tärkeää tehdä esimerkiksi tutustumiskäyntejä.

Väänänen huomauttaa, että toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä pystytään ehkäisemään myös koulunvaihtoja -  jos ne johtuvat esimerkiksi siitä, että perhe on tyytymätön koulun toimintaan.

-  Huoltajien tulisi tietää, mitä koulussa tapahtuu, ja toisaalta tuoda myös koulun tietoon kotona ilmeneviä huolia tai oppimisen haasteita. Tällä tavalla lasta osataan tukea oikein myös kouluyhteisössä.

Teksti: STT / Janita Virtanen