Risikko aisti, että suru oli maanantaina käsinkosketeltava.

– Vierailin kaupungintalolla, siellä oli kova suru. He muistelivat iloista kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa ja sitä, miten merkittävää työtä hän on tehnyt, hän kuvaili Ilta-Sanomille.

Risikko kehui kriisipisteessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa kaupungin nopeaa reagointia kaupunkilaisten suruun kriisitukipisteen avulla. Risikko kehotti etenkin teon silminnäkijöitä puhumaan kokemastaan jollekin.

Risikko kertoi Ilta-Sanomille Imatralla tapahtuneen tragedian herättäneen hänessä henkiin vanhoja muistoja. Risikko toimi peruspalveluministerinä, kun Suomessa tapahtuivat Kauhajoen ja Jokelan koulusurmat, jotka ravistelivat koko maata.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä paikallisen 23-vuotiaan miehen epäillään ampuneen kuoliaaksi kolme imatralaisnaista kaupungin keskustassa.

Poliisi kertoi, että epäillyn ampujan tekojen taustalla on lähinnä syrjäytymiseen ja mielenterveyteen liittyviä syitä.

Risikon mukaan syrjäytyminen on surullinen ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Syrjäytymistä on varmasti pohdittava, miten me saadaan vahvistusta sen estämiseen.

Hän huomautti, että sisäministeriön tutkimuksissa ihmiset ovat sanoneet, että sisäisessä turvallisuudessa heitä huolestuttaa syrjäytyminen ja siitä johtuvat seuraukset. Mielenterveyspalveluita pitäisikin Risikon mielestä kehittää.

– Silloin aikoinaan 2000-luvun alussa vähennettiin paljon laitospaikkoja ja tavoitteena oli, että avohuolto toimisi hyvin, mutta siinä on jonkin verran yskimistä ollut. Jos laitospaikkoja vähennetään niin rajusti, avohuollon pitää toimia.

Risikko korosti, että puhui syrjäytymisestä ja mielenterveyspalveluista yleisesti, eikä viitannut Imatran tilanteeseen.