Viime syksynä tehtyyn arviointiin osallistui 7 770 oppilasta, eli runsas kymmenes ikäluokasta, kattavasti eri puolilta Suomea. Oppilaat tekivät ääniohjeistetut tehtävät tableteilla tai tietokoneilla. Kaikki tekivät tehtävät koulunsa opetuskielellä eli suomeksi tai ruotsiksi.

Koulutulokkaiden matematiikan ja äidinkielen taidot ovat arvioinnin mukaan samaa tasoa eri puolilla Suomea. Yksilöiden väliset osaamiserot ovat kuitenkin todella suuria.

Koulutiensä aloittavien matematiikkaan, äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä taitoja mittasi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

Taitavia enemmän kuin heikosti osaavia 

Oppilaiden osaamisessa on koulun aloitusvaiheessa paljon yksilöllistä vaihtelua. Erittäin taitavia oppilaita on nyt saatujen tulosten mukaan enemmän kuin todella heikosti osaavia.

– Heikoimmat oppilaat ymmärsivät esimerkiksi käsitteet enemmän, vähemmän, edessä ja vieressä, mutta jo numeroiden tunnistaminen tuotti monelle vaikeuksia. Toisaalta edistyneimmät lukivat ja ymmärsivät kokonaisen tarinan ja laskivat sujuvasti yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0–100, kertoo projektipäällikkö Annette Ukkola Karvin tiedotteessa.

Oppilaista vajaa kolmannes osasi lukea sujuvasti kokonaisia virkkeitä, minkä lisäksi noin kolmannes pystyi lukemaan sanoja.

Kaksi viidesosaa oppilaista ei osannut vielä lukea. Silti heistäkin moni yhdisti taitavasti kirjaimia ja äänteitä toisiinsa, ja lopuista moni osasi yhdistää joitakin tuttuja kirjaimia ja äänteitä.

Eri aluehallintovirastojen (avi) alueiden oppilaiden saamat pistemäärät vaihtelivat vain vähän. Keskimääräinen osaaminen oli parasta Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen avien alueilla. Oppilaiden osaaminen oli hieman parempaa kaupunkimaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

Tytöt jo koulutien alussa hieman parempia 

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat pieniä. Tyttöjen osaaminen oli kuitenkin keskimäärin hieman parempaa kuin poikien.

Poikien taidot jakaantuivat laajemmin kuin tyttöjen: suurin osa sekä heikoimmin tehtäviä osanneista että parhaita taitoja osoittaneista oli poikia. Pojat osasivat matematiikkaan liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin tytöt.

Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaaminen oli keskimäärin yhtä hyvää. Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden keskimääräiset tulokset olivat selvästi heikompia kuin muiden, joskin heidänkin osaamisessaan hajonta oli suurta.

Alkumittauksen perusteella voidaan Karvin mukaan sanoa, että oppilaat aloittavat peruskoulunsa hyvin vaihtelevin taidoin erilaisissa luokka-, koulu- ja oppimisympäristöissä. Osaamiserot eivät kuitenkaan ole selvästi alueiden, kuntaryhmien, erikielisten koulujen tai sukupuolten välisiä.

STT–PERTTI MATTILA