Ne ovat puolueen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeät, ja niihin on aikaa enää noin 100 päivää. Valinnassaan demokraatit eivät ole jälkijunassa, sillä päävastustaja, republikaaninen puolue, valitsi oman ehdokkaansa, liikemies Donald Trumpin, 70, vain viikkoa aikaisemmin.

Demokraattisen puolueen ehdokkaaksi nimitettiin odotetusti rouva Hillary Rodham Clinton, 68. Hän oli myös istuvan presidentin Barack Obaman suosikki; kaksi presidenttikautta hallinnut Obama ei voi itse enää lain mukaan asettua ehdokkaaksi.

Presidenttiehdokkaan valintakampanjan piti alun alkaen olla Hillary Clintonin läpihuutojuttu. Pidettiin selvänä, että Barack Obamalle kalkkiviivoilla vuonna 2008 hävinnyt Hillary Clinton saisi nyt korvauksen tappiostaan ja tulisi valituksi puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman kilpailua.

Toisin kävi. Kilpailevaksi ehdokkaaksi ilmaantui kuin tyhjästä Bernie Sanders, 74-vuotias senaattori, joka liittyi demokraattiseen puolueeseen vasta vuonna 2015. Sandersin mielestä puolue ajoi liiaksi Wall Streetin pääomapiirien asiaa ja liian vähän perinteisen äänestäjäkuntansa, amerikkalaisen keskiluokan ja työntekijöiden asiaa. Erityisen huolissan Sanders oli opiskelijoiden taloudellisesta asemasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Sanders sai valtavan suosion lähinnä nuorten, uusien äänestäjien keskuudessa, ja hänellä oli esivaaleissa yli 13 miljoonaa kannattajaa. Lopulta Obama sai kahdenkeskisessä tapaamisessa juuri ennen puoluekokousta suostutelluksi Sandersin tukemaan Hillary Clintonia.

Puoluekokouksen ensimmäinen päivä oli tarkoitettu sillanrakentajaksi Sandersin kannattajien ja Clintonin kannattajien välillä. Kokouspäivän aamuna kuitenkin tuli julkisuuteen Wikileaks-vuoto, että demokraattinen puolue on puheenjohtajansa Debbie Wasserman Schultzin johdolla häirinnyt järjestelmällisesti Bernie Sandersin kampanjaa ja suosinut Hillary Clintonin kampanjaa. Tieto vahvisti kentällä pitkään liikkuneet arvelut, ja tietovuoto johti heti puheenjohtajan eroamiseen.

Sandersin äänestäjät puoluekokouksessa ja kannattajat kokouspaikan ulkopuolella osoittivat voimakkaasti mieltään, ja poliisi pidätti kadulla viitisenkymmentä kiihkeintä mielenosoittajaa.

Donald Trump piti tuntia ennen demokraattien puoluekokouksen alkua yllättäen lehdistötilaisuuden, jossa moitti Hillary Clintonia ja kehotti petettyjä Sandersin kannattajia äänestämään republikaanien ehdokasta – siis Donald Trumpia itseään.

Puoluekokouksen loput kolme päivää sujuivat jokseenkin suunnitellusti arvovaltaisen puhujakaartin ja huippuartistien säestämänä, joten viimeisenä kokouspäivänä, torstaina, Hillary Clinton saattoi voitonriemuisena pitää päättäjäispuheen Yhdysvaltain demokraattisen puolueen vastavalittuna presidenttiehdokkaana. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hän lähetti terveisiä taisteluparilleen Donald Trumpille, ja kehotti kaikkia amerikkalaisia, myös republikaaneja, äänestämään marraskuun vaaleissa demokraatteja.

Hillary Clintonin voitto ei ole kuitenkaan puhdas, eikä ihan kunniakaskaan. Sillä siinä, missä Trumpilla on selittämistä miksei hän julkaise veroilmoituksiaan, Hillary Clintonilla on selittämistä, mitä hän on sanonut – ja luvannut? – saadessaan esitelmistään 21 miljoonaa dollaria 92 yritykseltä, joukossa Wall Streetin suuret pankit. Trump ei ole antanut toivoa veroilmoitusten julkaisemisesta, mutta Clinton on luvannut harkita julkistavansa, mitä on Wall Streetin väelle puhunut.

Kunniakasta ei ole myöskään, että demokraattien puoluekoneiston syrjinnän kohteeksi joutunut Bernie Sanders ilmoitti eroavansa puolueen jäsenyydestä ja jatkavansa työtään Vermontin osavaltiota edustavana senaattorina. Sanders oli vaimonsa kanssa mukana puoluekokouksessa alusta loppuun.

Hän vastaanotti mm. presidentti Barack Obaman ja Hillary Clintonin erityiset kiitokset. Syytä onkin – Hillary Clinton omi itselleen vaalikampanjan kestäessä Bernie Sandersin suosituksi osoittautuneet aloitteet puolueen uudistamiseksi, vähimmäispalkan korottamisesta kauppasopimusluonnosten vastustamiseen. Ehkä juuri Bernie Sandersin tuomat uudet ja aktiiviset nuoret äänestäjät ratkaisevat marraskuussa presidentinvaalin Hillary Clintonin hyväksi?

Marraskuun presidentinvaalin taisteluasemat on nyt kaivettu, kun kaksi suurinta puoluetta, republikaanit ja demokraatit, ovat valinneet ehdokkaansa. Suuri kysymys on, miten Sandersin kannattajat äänestävät, ja miten liberaalit, joita on jo lähes 30% äänestäjäkunnasta ja joista moni kannatti Sandersia.

Hillary Clintonin asemat näyttävät olevan kaikesta huolimatta kelvolliset, sillä ensimmäisten ovensuukyselyjen mukaan hänen puoluekokouspuhettaan piti hyvin myönteisenä yli 70% esitystä seuranneista.

Alpo Collanus