Ulkomaat
27.3.2022 09:26 ・ Päivitetty: 27.3.2022 09:26
Köyhyys Venäjällä lisääntyy ja työttömyys kasvaa sodan seurauksena – ”Kaikki skenaariot ovat huonoja”
Venäjän talous elpyi viime vuonna ripeästi koronapandemian tuottamasta kriisistä, arvioitiin Suomen Pankin katsauksessa tammikuussa.
Venäjän työllisyystilanne on ollut hyvä, ja se ehti jo toipua koronapandemian ja öljyn hinnan putoamisen synnyttämästä kuopasta. Tutkimusyhtiö Moody’s Analytics kertoo, että Venäjän työttömyysaste oli tammikuussa runsaat neljä prosenttia.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena köyhyys maassa lisääntyy ja työttömyys kasvaa.
- Kaikki skenaariot ovat huonoja. Jotkut ovat vielä huonompia kuin toiset, kiteyttää Nordean ekonomisti Kristian Nummelin talousnäkymän.
Hän uskoo, että pääosa lännen asettamista pakotteista jää voimaan vuosiksi, ja tämä nakertaa Venäjän pitkän aikavälin kasvunäkymää huomattavasti.
- Luottamus on menetetty hyvin pitkäksi ajaksi varsinkin nykyhallinnon ollessa toiminnassa. On vaikea nähdä, että Venäjälle tehtäisiin mittavia ulkomaisia investointeja. Toki Kiina voi sijoittaa strategisesti esimerkiksi energiaan tai kaivannaisiin, mutta tuskin isosti.
Nummelin muistuttaa, että länsimaat sopeutuvat vähitellen itsekin sanktioihin, eikä näin ollen niiden purkamisella ole siksikään kiirettä.
Lisää aiheesta
Kiinasta ei ole pelastajaksi
Öljyn ja kaasun vientinäkymä on Venäjän kannalta merkittävää, sillä energia ei ole EU:n pakotelistoilla, vielä. Eurooppa aikoo joka tapauksessa vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä, ja sota vain jouduttaa kehitystä. Perjantai-iltana päättyneessä EU-maiden johtajien kokouksessa otettiin askelia venäläisenergiasta irtautumiseksi, mutta ei vielä päätetty varsinaisista energian tuontikielloista.
- Maan viennistä noin puolet on energiaa. Vaikka öljy on globaali raaka-aine, sitä on hyvin vaikeaa nopeasti myydä muualle. Kaasua on vielä vaikeampi viedä muualle kuin Eurooppaan, minne putket on rakennettu, havainnollistaa Nummelin.
Hänen arvioissaan Kiinasta ei ole Venäjän talouden pelastajaksi, sillä maa ei halua ottaa riskiä, että sekin joutuisi lännen pakotteiden piiriin, jos kauppaa Venäjän kanssa kasvatettaisiin selvästi.
- Kiina varmasti poimii niitä kuuluisia rusinoita pullasta ja esimerkiksi ostaa halpaa energiaa, mutta ei pysty eikä välttämättä halua korvata länsimaita Venäjän-kaupalla.
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma arvioi, että Venäjällä on sekä halua että tarvetta syventää Kiina-kumppanuuttaan. Venäjän asema on tosin riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltain kulloisistakin suhteista ja näiden keskinäisestä kilpailusta.
- Venäjän positio tilanteessa, jossa se on katkonut siltansa länteen, määräytyisi sen mukaan, miten Kiina katsoisi tarvitsevansa Venäjää, Aunesluoma sanoo.
- Venäjällä olisi rooli jonkinlaisena raaka-ainelähteenä ja sotilaallisena toimijana yhdessä vastustamassa Yhdysvaltain globaalia liittoumaa.
Mimma Lehtovaara
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.