Politiikka
31.8.2021 06:00 ・ Päivitetty: 31.8.2021 05:54
“Köyhyys vie loputkin itsetunnon rippeet” – raportti: perusturvan taso ei takaa säällistä elämää
Suomen perusturva ei riitä turvaamaan kaikille normaalia arkea. Tämä käy ilmi Amnestyn Suomen osaston ja Ihmisoikeusliiton tuoreesta raportista “Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa.
Raportti kokoaa yhteen viime vuosien tutkimusta ja tilastoja. Köyhyydessä elävien haastattelut täydentävät kirjallista aineistoa.
Otsikon kommentti on työttömän Marin, joka kärsii köyhyydestä ja sairastaa masennusta:
– Joka ikinen päivä lasken pennit tililtäni, ja mietin tarkkaan voinko ostaa pikakahvia, vai ostanko voita. Häpeän määrä on suuri.
Järjestöt muistuttavat, että oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen peruslaissa, mutta siitä huolimatta ne eivät toteudu hyvin monen ihmisen kohdalla.
– Suomessa unohtuu helposti, miltä köyhyys näyttää. Monet kamppailevat saadakseen tarpeeksi ruokaa tai ostetuksi tarvitsemansa lääkkeet. He eivät todellakaan haaveile mistään mahdottomasta. Hyvin pärjäävät eivät välttämättä hahmota sitä, millaisessa tilanteessa sinnittelevät ihmiset, joiden toimeentulossa on puutteita, Amnestyn asiantuntija Mariko Sato kuvailee Demokraatille.
Häpeä nousi esille haastatteluissa, se, ettei ole pysynyt “kärryillä” – vaikka kuka tahansa voi tipahtaa kuoppaan, josta ei selviä omin avuin.
– Moni kertoi, kuinka esimerkiksi sairastuminen tai työkyvyn menettäminen on pudottanut heidät niukkuuteen, josta ei pääse ylös, vaikka kaikkensa yrittäisi. Tai kuinka vaikealta voi vanhemmasta tuntua, ettei oma lapsi voi osallistua rientoihin, joihin muut lapset pystyvät.
Perusturvan pitäisi nimensä mukaisesti olla turvaverkko.
Vuonna 2019 joka kuudes suomalainen oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Vuonna 2019 perusturva muodosti yli 90 prosenttia noin 235 000 ihmisen tuloista.
– Suomi on vauras maa. Suomea pidetään hyvinvointivaltiona, jossa huolehditaan kaikista. Tutkimus- ja tilastotiedot kertovat toista tarinaa ja se saattaa yllättää monet, Sato arvioi.
Perusturvan pitäisi nimensä mukaisesti olla turvaverkko, joka takaa kohtuullisen elintason heille, joiden toimeentulo ei ole muutoin riittävä. Perusturvaetuuksilla viitataan vähimmäistason työttömyysetuuksiin, perhe-etuuksiin, eläkkeisiin, sairausetuuksiin ja opintorahaan. Perusturvaa täydentävät asumis- ja toimeentulotuet.
Riittämättömät perusturvaetuudet tai esteet niiden saatavuudessa ovat pakottaneet yhä useammat turvautumaan toimeentulotukeen, jonka tarkoitus on olla väliaikainen ja viimesijainen etuus yllättävien tai erityisten tilanteiden varalle. Siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa monien toimeentuloa.
Vuonna 2020 jotain toimeentulotuen muotoa sai 464 234 ihmistä eli 8,4 prosenttia väestöstä.
– Nämä huolenaiheet eivät ole uusia. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti kehottaneet Suomea takaamaan riittävän perusturvan tason erityisesti lapsiperheille, terveysongelmien kanssa eläville, työttömyyttä kokeville ja iäkkäille henkilöille, Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula toteaa tiedotteessa.
Lisäksi suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, etteivät kaikki osaa hakea oikeutettua etuuttaan.
– Pyrkimys pitäisi olla, että ihmisten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Tähän on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota, ettei tuen saaminen jää kiinni ainakaan siitä, että sitä ei osata anoa monimutkaisuuden takia, Amnestyn Sato korostaa.
“Emme voi jäädä odottamaan uudistuksen valmistumista.”
Suomen sosiaaliturvaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Amnesty ja Ihmisoikeusliitto vaativat hallitusta kehittämään järjestelmää ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää paitsi perusturvan riittävän tason turvaamista, myös asianmukaisen saatavuuden ja kattavuuden varmistamista.
– Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan uudistuksen valmistumista vaan perusturvan tasoa on nostettava välittömästi, Sato painottaa.
Järjestöt eivät määrittele raportissa euromääräisiä summia, mutta Saton mielestä reilut korotukset olisivat tarpeen kaikissa etuuksissa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.