Krar pohti kokouksessaan samalla myös siitä, pitäisikö koronarokotteiden annosväliä pidentää Suomessa entisestään eli 12 viikosta 16 viikkoon.

Tähän Krar ei kuitenkaan päätynyt. Professori, Krarin puheenjohtaja Ville Peltola kertoo, että asiasta keskusteltiin, mutta nykyisessä 12 viikon annosvälissä pidättäydytään.

Peltolan mukaan annosvälin pidentämisellä ei olisi saavutettavissa vastaavaa hyötyä tai siitä olisi vain vähän hyötyä silloinkin, jos keväällä olisi vielä kovaa pulaa rokotteista. Samalla jouduttaisiin perumaan toisen rokotteen aikoja heiltä, jotka odottavat sitä 12 viikon jälkeen ensimmäisestä annoksesta.

Kanadassa on siirrytty 16 viikon annosväliin.

Peltola kuitenkin lisää, että tarpeen mukaan annosväliasiaan voidaan vielä palata Suomessakin.

Jonkinlaista pohdintaa saattaisi kenties aiheuttaa se, jos Suomi päättäisi olla jatkamatta Astra Zenecan rokotteella rokottamista. Rokote on nyt viikon tauolla, kun selvitetään, voiko sillä olla yhteyttä erittäin harvinaisiin, toistaiseksi alle 65-vuotiailla Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Suomessa havaittuihin yksittäisiin aivolaskimotukoksiin.

Toisaalta Suomeen tällä hetkellä tulevien Astra Zenecan rokotteiden määrä on myös verrattain pieni, joten rokotteella ei ole kovin suurta vaikutusta maamme rokotustahtiin.

Ville Peltola ei tässä vaiheessa ota kantaa siihen, jatkuuko Astra Zenecan rokotteen käyttö Suomessa.

– Nyt viikon aikana tehdään jatkosuunnitelmaa.

THL:n ylilääkäri, Krarin sihteeri Hanna Nohynek toteaa hänkin, että vielä on liian aikaista sanoa Astra Zenecan käytön jatkamisesta.

– Selvitystyö on kesken. Toivon tietysti, että päästään jatkamaan Astra Zenecalla rokottamista.

Nohynek muistuttaa, että rokote sinänsä on hyvin tehokas. Nohynek toteaa, että vakavaa tautia vastaan saadaan jopa 100 prosenttia tehoa kaikenikäisille.

– On kaikki syy ajatella, että se on tehokas ja hyvä rokote. Mutta haittasignaali pitää kunnolla selvittää, ettei aseteta ketään ihmistä suhteettomaan riskiin. Nohynek sanoo viitaten selvityksiin siitä, voiko rokote myötävaikuttaa harvinaisten veren hyytymisjärjestelmän häiriöiden syntyyn.

Nohynek lisää myös, että aina pitää myös suhteuttaa mikä on rokotteen hyöty suhteessa oletettavissa oleviin haittoihin. Hyödyn ja haitan suhde voi vaihdella rokotettavan iän, sukupuolen, lääketieteellisten riskien ja tartunnan todennäköisyyden mukaan.

Nohyek tviittasi tänään tietoja Astra Zenecan rokotteen toimivuudesta Yhdysvalloissa.

– Hyviä uutisia Yhdysvalloista! Astra Zenecan koronavirusrokotteen teho 79% oireista COVID-19 tautia vastaan, 100% vakavaa sairaalahoitoista tautia vastaan. Tutkittavia 32449, oireisia tapauksia 141. Yhtä hyvä teho iäkkäillä. Ei turvahuolia. Tiedejulkaisua odotellessa, hän kirjoitti Twitterissä.

Siinä tapauksessa, ettei Astra Zenecalla enää rokotettaisi Suomessa, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio arvioi, että näillä näkymin Suomeen tulisi joka tapauksessa sen verran rokotteita, että niistä riittäisi kaikille halukkaille vähintään ensimmäinen annos kesäkuun loppuun tai heinäkuun alkuun mennessä.

Iltalehti kertoi tänään, että Hallituksen johtoviisikossa on lehden tietojen mukaan keskusteltu siitä, että Suomi yrittäisi välittömästi hankkia ylimääräisiä koronarokotteita, jotka kohdistettaisiin pahimmille epidemia-alueille.

Ainakaan Peltolalla, Nohynekilla ja Kontiolla ei ole tietoa tällaisista ylimääräisistä koronarokotteista.

Rokotehankinnoista Suomessa päättää sosiaali- ja terveysministeriö.

Hyviä uutisia Yhdysvalloista! Astra Zenecan #koronavirus #rokote teho 79% oireista COVID-19 tautia vastaan, 100% vakavaa sairaalahoitoista tautia vastaan. Tutkittavia 32449, oireisia tapauksia 141. Yhtä hyvä teho iäkkäillä. Ei turvahuolia. Tiedejulkaisua odotellessa. @THLorg

— Hanna Nohynek (@HNohynek) March 22, 2021