Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

”Kriisikokousten sijaan on saatava aikaan päätöksiä” – pääkaupunkiseudun kunnat älähtivät päivähoidon henkilöstöpulasta

Timo Sparf

Pääkaupunkiseudun kuntien mukaan varhaiskasvatuksen hälyttävä henkilöstöpula ei ratkea nykyisillä toimilla. Ne vaativat seudulle korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisää yli 3 000, jotta vajetta saataisiin edes kurotuksi umpeen.

Marja Luumi

Demokraatti

Pääkaupunkiseudun kunnat odottavat, että valtakunnallisia toimia varhaiskasvatuksen koulutuksen lisäämiseksi tehdään heti.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) antaa nykytilanteesta synkeän kuvan ja vierittää syytä hallituksen suuntaan.

– Nyt pitää tehdä sellaisia uudistuksia, jotka oikeasti vähentävät henkilöstöpulaa. Meillä ei ole varaa virheisiin. Virheillä tarkoitan esimerkiksi sellaista lisäsäätelyä, joka hankaloittaisi henkilöstön saatavuutta entisestään niin kuin hoitajamitoituksen kanssa taitanut vähän käydä, hän totesi Helsingin, Espoon ja Vantaan tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat laskeneet, että ne tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä 6 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua. Jos koulutusmäärät Uudenmaan korkeakouluissa pysyvät nykyisellä tasolla, ne eivät Vartiaisen mukaan vastaa tarpeeseen edes puoliksi.

– Uudenmaan osuus korkeakoulujen aloituspaikoissa on ollut laskussa. Riittävän korkeakoulutuksen resurssointi on valtion vastuulla. Kunnille ei pidä vierittää koulutuksen kustannuksia tilanteessa, jossa kuntataloutta on heikennetty ja ollaan heikentämässä tällä hallituskaudella päätetyillä reformeilla.

VARTIAINEN painotti, että kaupungit ovat sitoutuneet henkilöstöpulan ratkaisemiseen, mutta pelkästään niiden käsissä olevin keinoin se ei ole mahdollista.

– Viesti on suunnattu niin nykyiselle kuin tulevalle hallitukselle. Synkkä totuus on, että jos valtakunnallisia päätöksiä ei saada aikaan, me emme kykene ylläpitämään nykyistä palvelujärjestelmää. Varhaiskasvatuksen kriisikokousten sijaan on saatava aikaan päätöksiä ja uudistuksia.

Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole tyytyväisiä myöskään varhaiskasvatuslakiin, joka määrää kelpoisuusehdoista niiden mielestä liian tiukasti.

– Laki ei ole toteutettavissa näillä lähtökohdilla. On siis paikallaan tehdä väliarviointi laista ja myös realistinen arvio tarvittavista varhaiskasvatuksen ammatilaisten määristä vuoteen 2030 mennessä, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) totesi.

Hän painotti, että tämän pohjalta pitäisi tehdä pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma koulutuksien järjestämiseksi.

– Toivon, että jo nykyinen hallitus tarttuu tähän ja viimeistään seuraava.

ESPOON kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok.) kritisoi sitä, että kasvukaupungit on unohdettu – lapsimäärä kasvaa, mutta koulutuspaikkojen määrät laskevat.

– Varhaiskasvatuksen koulutuspaikkoja on sen sijaan lisätty alueilla, joissa lasten määrä vähenee.

Hänen mukaansa korkeakoulutettujen tarve on arvioitu väärin varhaiskasvatuksen uudistuksessa, ja tämä on johtanut pääkaupunkiseudun kunnat mahdottoman tehtävän eteen.

Mäkelä toi julki myös huolensa siitä, miten käy Espooseen tulleiden jopa 2 000 ukrainalaislapsen varhaiskasvatukselle ja koulutukselle.

– Siitä tulee merkitävää lisätarvetta varhaiskasvatuksen aloituspaikkoihin. Jos ei löydetä ratkaisua, palveluja ei pystytä järjestämään. Kasvukaupunkien ja hallituksen pitäisi yhdessä ratkoa, miten ukrainalaisten palvelut voisi rahoittaa. Nyt vain odotellaan, että tilanne keväällä kriisiytyy.

VANTAAN kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä huomautti, että kaupungit voivat vaikuttaa työvoimapulaan muun muassa parantamalla nykyisen henkilöstön hyvinvointia, perehdytyksellä ja mentoroinnilla, hyvällä johtamisella ja uudistamalla rekrytoinnin käytänteitä.

– Mutta näillä toimilla ei kuitenkaan voida vaikuttaa siihen, kuinka paljon osaajia on rekrytoitavissa.

Pormestari Vartiaiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, olisiko Helsingin kaupunki valmis korottamaan varhaiskasvattajien palkkoja reilusti, jotta henkilöstöpulaa saataisiin hellitetyksi.

Vartiainen totesi, että muissa Pohjoismaissa on menty tähän suuntaan.

– Mutta mitään palkankorotuksia en voi tältä seisomalta luvata. Toivon, että siinä onnistutaan tällä vuosikymmenellä. Oma pyrkimykseni on luoda rakenneuudistuksilla taloudellista liikkumavaraa, jotta voimme tulla henkilöstöä vastaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE