Hallitus on Elorannan mukaan kovasti vakuuttamassa, että se on viemässä suomalaisia työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa kohti Pohjolaa.

– Meillä on tästä koko lailla eri kuva, kun katsoo, mitä leikkauksia ja heikennyksiä hallitus suunnittelee työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, Eloranta huomautti SAK:n työmarkkinaseminaarissa.

Hän muistutti, että pohjoismaiset työmarkkinat perustuvat vahvaan järjestäytymiseen puolin ja toisin, osapuolten väliseen neuvotteluun ja myös siihen, että hallitus ei kovin paljon sorki työmarkkina-asioita.

Kun vertaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen puheita siirtymisestä kohti pohjoismaista työmarkkinamallia, niin vertailu esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan kertoo muuta. Kun hallitus haluaa nostaa työttömäksi jäämisen jälkeisten omavastuupäivien määrän seitsemään, niin Ruotsissa omavastuupäivien määrä on kuusi ja Tanskassa nolla.

Kun Suomessa ansiopäivärahan taso on enintään 60 prosenttia palkasta, niin Ruotsissa se on 80 prosenttia ja Tanskassa 90 prosenttia palkasta.

Hallitus haluaa Suomessa poistaa aikuiskoulutustuen, mutta Ruotsissa vastaava tuki otettiin käyttöön tänä vuonna

YLIPÄÄNSÄ Eloranta näkee, että hallitusohjelman kokonaisuus tähtää pysyvään paradigman muutokseen työmarkkinoilla ja yhteiskuntapolitiikassa – hallitus heiluttelee sopimisen järjestelmää ja toimintatapoja aika kovalla kädellä.

– En tiedä, onko se tarkoituksellista vai sattumaa. Ainakin työnantajien vuosikymmenien tavoitteet ovat käymässä todeksi. Nyt meillä on sellainen hallituspohja, että se ehkä kykenee viemään nämä tavoitteet eteenpäin – ja se momentum on ehkä vain nyt.

Hallitusohjelmaa hän kuvaili historiallisen tasapainottomaksi työnantajan eduksi.

– Aika suoraviivaisesti voi sanoa, ettei sieltä plusmerkkisiä asioita palkansaajille löydy. Tämä ei ole vain SAK:n ja Hakaniemen ikävä töräys siksi, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat hallituksessa. Tähän analyysiin yhtyy laajasti koko ay-liike.

Hän kuvaili hallituksen työelämäpakettia ”huonon ruoan buffet-pöydäksi” ay-liikkeen kannalta.

– Jokaiselle on jonkinlainen homeinen tai katkera pala tarjolla, jota ei voi millään hyväksyä. Hallituksen taktiikkana on varmaan ollutkin, että buffet-pöytään laitetaan kaikki tarjolle ja katsotaan, mikä menee kurkusta alas.

Mistään hallitusohjelmasta ei kaikki toteudu, eikä tästäkään, Eloranta korosti. Hän arvioi, että ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus voi hyvinkin olla ensimmäinen, josta hallitus lopulta luopuu. ”Sairaussakon” ovat myös suomalaiset tyrmänneet lähes sataprosenttisesti.

ELORANTA on huolissaan siitä, miten käy suomalaisten työmarkkinoiden tasapainoiselle kehittämiselle. Hallitusohjelman korkealentoiset tavoitteet kasvattaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia törmäävät keinovalikoimaan.

– Esimerkiksi hallituksen ajamilla työlainsäädäntöuudistuksilla on kovin vähän vaikutusta talouskasvuun, työllisyyteen tai julkisen talouden tasapainoon. Tavoitteet ja keinot eivät kohtaa, kun ideologia ohjaa toimintaa.

Hän huomauttaa, että hallitusohjelmassa on myös systeemisiä muutoksia, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä, ne eivät tunnu ihmisten elämässä heti. Näitä ovat esimerkiksi työrauhaan tai paikalliseen sopimiseen liittyvät kysymykset.

– Mutta kun muutokset on kerran tehty, suunnanmuutos on vaikeaa, jopa mahdotonta. Valta-asetelmaa ollaan keikauttamassa työnantajien suuntaan merkittävästi, ja sen uskotaan tuottavan hyvää meille kaikille.

MINISTERIT ovat Elorannan mukaan vakuuttaneet ay-liikkeelle arvostavansa kolmikantaa ja kuuntelevansa eri näkökantoja ”herkällä korvalla”. SAK:n puheenjohtaja arvioi kolmikantatyöryhmiä teatteriksi, koska niissä ei todellista vaikutusmahdollisuutta näytä olevan.

– Mitä tässä on neuvoteltavaa, kun hallitusohjelmassa on kerrottu, mitä tehdään.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on kertonut, että marraskuun alussa pidettäisiin työmarkkinajärjestöjen seminaari, jossa käytäisiin läpi Suomen palkkamallia – miten Suomessa jatkossa neuvotellaan palkoista. Elorannalla ei ole mitään muuta tietoa asiasta. Hänellä on erityisesti yksi toive seminaarin suhteen, jos siltä halutaan jotain tuloksia:

– Valmistelut työtaisteluoikeuden rajoittamisesta ja paikallisen sopimisen laajentamisesta pitäisi laittaa jäihin, sillä ne nivoutuvat yhteen palkanmuodostuksen kanssa. Silloin siitä syntyisi prosessi.

Hänen mukaansa palkansaajapuolen pitäisi saada myös kohtalainen varmuus, että hallitus ja työnantajat ovat valmiita kompromisseihin.

– Jos ne haluaisivat välttää suuren epäluottamuksen ja työmarkkinoiden vastakkainasettelun, se voisi olla viisasta politiikkaa.

Tes-maailma ei ole irrallaan lainsäädäntömuutoksista, SAK:n puheenjohtaja muistuttaa ja heikennykset ja leikkaukset tulevat melkoisella varmuudella esille tulevissa tes-neuvotteluissa.

KAIKKI työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat eilen oman yhteisen kannanottonsa työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen. Ne olivat yhtä mieltä siitä, että vakuutusmaksut eivät ole veroja, joten niitä ei saa käyttää valtion menojen kattamiseen. Oikea osoite on palkansaajat ja työnantajat – maksun maksajat.

– Olisihan se aikamoista, että hallitus toimisi muulla tavalla, kun työnantaja- ja työntekijäjärjestöt yhdessä ovat sanoneet hallitukselle, että näpit irti, Eloranta puuskahti.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana työllisyys parani huomattavasti, ja se oli Elorannan mukaan taustasyy, joka mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen. Ja lisäksi puskurin lakisääteinen maksimi on täyttymässä, joten maksujen alentamiselle on silkka pakko.

SAK ON kiertänyt maakunnissa mobilisoimassa ja organisoimassa ihmisiä toimintaan, jos hallitusohjelman pahimmat heikennykset toteutuvat. Mobilisoimista ei ole juuri tarvittu, sillä Elorannan mukaan väki on todella näreissään siitä, mitä on tapahtumassa.

– Kansa on todella tyytymätön ja menettänyt luottamustaan tähän hallitukseen jo tässä vaiheessa. Se ei ole tietenkään kovin hyvä lähtökohta.

Eloranta kertoo, että SAK käy läpi järjestöllisiä toimia ja kaikkia vaihtoehtoja fundeerataan.

– Kaikkeen pitää olla valmistautunut. Jos tilanne siltä näyttää, uskon, että me pystymme osoittamaan mielipiteemme. Se ei ole itsetarkoitus vaan ensisijainen tavoite on saada homma tolkullisemmalle tolalle.

SAK:n puheenjohtaja naurahti, että ministeritasollakin on jo epäilty, ettei ay-väki ole tosissaan, kun Senaatintorilla ei ole vielä näkynyt soppatykkejä.

– Olemme tosissamme, ja jos ei muulla tavoin meidän näkökantojamme oteta huomioon, volyymia pitää koettaa nostaa. Sitä ei tarvitse epäillä.