Räsäsen mielestä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomen vahvuudet on osattava tunnistaa oikein. Korkean osaamisen työvoima on ollut Suomen menestystekijä myös edeltävinä vuosikymmeninä ja tulee olemaan sitä myös jatkossa. Räsänen muistuttaa, että EU:n ja OECD:n tuoreiden arvioiden mukaan nyt kaavaillut koulutussäästöt ovat myötävaikuttamassa siihen, että Suomi siirtyy työikäisen väestön koulutustasossa EU-maiden kärkijoukosta keskikastiin.

– Menosopeutukset on kohdistettava niin, että ne mahdollisimman vähän heikentäisivät kansantalouden kasvun edellytyksiä. Osaaminen on viimeinen asia, josta taloudellisessa taantumassa tulisi leikata. Se on myös edellisen 1990-luvun laman opetus, Räsänen painottaa.

– Jos ministeri on ollut valmis lieventämään tätä kipeää koulutussäästöä, miksei saman tien myös muitakin. Opetusministerin tavoitteet koulutuksen rakenteellisesta uudistamisesta ovat sinänsä aivan kannatettavia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että nämäkin koulutusleikkaukset kohdistuvat vain opetuksen laatuun. Tästä esimerkkinä toimivat korkeakoulujen massiiviset henkilöstöirtisanomiset.

Räsäsen mukaan katseet kääntyvät kehysriihen alla opetusministeriin. Kehysriihessä mitataan käytännössä onko ministeri valmis puolustamaan koulutusta ja osaamista koulutussäästöt perumalla.

– Jos professorien ja opiskelijoiden mielipiteillä ei asiasta päätettäessä ole merkitystä, toivoisi ministerin kuuntelevan edes omiaan. Jos himoleikkaajien kuningas Jan Vapaavuorikin pitää koulutussäästöjä järjettöminä, pitäisi kokoomusministerien herätyskellojen soida. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jo tehtyjen virheiden korjaamisen sijaan opetusministeri on keskittymässä vain uusien koulutussäästöjen torppaamiseen