Suomen hallitus ja eduskuntapuolueet käyvät uudessa työryhmässä läpi Suomen turvallisuustilanteen muuttumisen aiheuttamia tarpeita. Heinäluoma esittää, että työssä arvioidaan myös kulttuurin mahdollisuudet tukea kriisinkestävyyttä.

Hän huomauttaa, että kulttuurielämällä on aina merkittävä rooli, kun pyritään vaikuttamaan ihmisten mieliin ja sydämiin.

– Kautta aikojen on kriisien aikana toisaalla levitetty valheita, toisaalla laulaen ja soittaen vahvistettu taistelutahtoa. Elävän kulttuuriperinnön voimaa on myös Venäjän hyökkäyssodan myötä käytetty hyvän puolustamiseksi, kun Ylioppilaskunnan laulajien johdolla suuri määrä suomalaisia lauloi Finlandia-hymniä Tehtaankadulla osoittaakseen tukea Ukrainalle, Heinäluoma toteaa tiedotteessa.

– Kulttuurin antama yhteisyyden, merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemus auttaa ihmisiä sitoutumaan yhteisiin eurooppalaisiin ponnistuksiin. Se rakentaa luottamusta ja solidaarisuutta tavalla, joka kestää myös matkalla sattuneita väärinymmärryksiä sosiaalisessa mediassa.

Useassa Euroopan maassa, kuten Espanjassa on otettu käyttöön nuorille aikuisille suunnattu kulttuuripassi. Sen arvo Espanjassa on 400 euroa ja se pitää käyttää vuoden sisään. Passin tarkoituksena on helpottaa nuorten pääsyä kulttuurin pariin sekä vähentää koronapandemian kulttuurialalle aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia.

Heinäluoman mielestä vastaavalle mallille voisi löytyä kysyntää myös Suomessa.

– Nuoret ovat eläneet herkän vaiheen elämässään niin, ettei ole tullut mentyä mihinkään. Kulttuuripassin käyttöönotto toimisi yhtenä tapana elvyttää kulttuuria sekä kannustaisi nuoria ottamaan osaa kulttuuritoimintoihin.

– Tästä syystä kysyn hallitukselta, pitäisikö kulttuuripassin kaltainen etu taata nuorille Suomessakin.