Kolmanneksi eniten ääniä on saamassa vihreät, 14,4 prosenttia äänistä.

Äärioikeistolainen AfD on saamassa 10,7 prosenttia ja liberaalipuolue FDP 11,7 prosenttia äänistä. Laitavasemmiston Linkelle povataan viiden prosentin ääniosuutta.

Sosiaalidemokraatit olisivat ottamassa isohkon voiton, sillä vuoden 2017 vaaleissa puolueen ääniosuus oli 20,5.

SPD:n puoluesihteeri Lars Klingbeil sanoi puolueella olevan “selvät valtuudet hallitsemiseen”.

Sen sijaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna kristillisdemokraatit olisivat kärsimässä murskatappion, sillä neljä vuotta sitten puolue sai lähes 33 prosentin ääniosuuden.

–  Tappio on karvas verrattuna vuoden 2017 vaalitulokseen, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Paul Ziemak sanoi AFP:n mukaan puolueen vaalivalvojaisissa.

Puolueen liittokansleriehdokas Armin Laschet puolestaan valoi uskoa siihen, että kristillisdemokraatit ovat hallituksen muodostajapuolue.

–  Teemme kaikkemme sen eteen, että voimme rakentaa tulevasta hallituksesta CDU-johtoisen, Laschet sanoi kannattajilleen Berliinissä.

Ääntenlaskun odotettiin venyvän myöhään yöhön.

Linkeä uhkaa putoaminen parlamentista?

Kolmanneksi eniten ääniä olisi ennusteen mukaan saamassa vihreät, joille povataan vaaliennusteen perusteella 14,4 prosentin osuutta. Se on vihreille iso nousu neljän vuoden takaisesta vajaasta yhdeksän prosentin osuudesta, mutta silti puolue otti ensitiedot vastaan pettyneinä. Vielä keväällä vihreät oli mielipidekyselyissä jopa ykkössijalla.

Äärioikeistolaiselle AfD:lle povattiin 10,7 prosentin ja liberaalipuolue FDP:lle 11,7 prosentin osuutta. Laitavasemmistopuolue Linke olisi saamassa viiden prosentin ääniosuuden. Linkelle se saattaa tietää putoamista pois parlamentista, mikäli puolue ei ylitä äänikynnystä. Se taas tietäisi vaikeuksia SPD:lle hallitusneuvotteluja ajatellen, sillä SPD:n on ennakoitu hahmottelevan vihervasemmistolaista hallitusta yhdessä vihreiden ja Linken kanssa.

Hallitusneuvotteluiden odotetaan kestävän jopa kuukausia

Hallituksen muodostamisesta on povattu etukäteen pitkää prosessia. Tämä tietänee sitä, että väistyvä liittokansleri Angela Merkel saattaa joutua hallitsemaan maata vielä kuukausia ennen vetäytymistään eläkkeelle.

Vuonna 2017 liittopäivävaalit pidettiin niin ikään syyskuussa, mutta vasta helmikuussa kristillisdemokraatit saivat hallituksen aikaan sosiaalidemokraattien kanssa.

Äänestyskopissa äänestäjät tekivät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annettiin äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni poliittiselle puolueelle.

Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.

Ulkoministeri Haavisto: Aktiivinen Saksa on EU:n etu

Aktiivinen Saksa on EU:n etu, kommentoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) STT:lle sunnuntaina iltakahdeksan jälkeen.

Haavisto kertoi seuraavansa Saksan liittopäivävaalien tulosiltaa jännittyneenä tilanteessa, jossa sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit ovat lähes tasatilanteessa.

Haaviston mukaan vaalien voittajat ovat puolueita, jotka näkevät ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeän jatkuvuuden ja kannattavat EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Haaviston mukaan Saksan rooli brexitin jälkeisessä EU:ssa on ollut kasvamassa.

Erityisesti Haavisto kertoi seuraavansa sitä, kuka valitaan Saksan uudeksi liittokansleriksi tehtävästä väistyvän Angela Merkelin jälkeen.

Haaviston mukaan liittokansleri Merkelin henkilökohtainen panos EU:n kehittämisessä on ollut suuri.

– Tässä tulee isot saappaat tulevalle liittokanslerille, Haavisto kuvaili.

Haavisto kertoi seuraavansa innostuneesti myös vihreiden menestystä.