– Tämä asia on hyvin yksinkertainen. Sopimukseen ei sisälly menettelyä, jolla voitaisiin lykätä turvapaikkahakemusten yleistä käsittelyä. Sopimukseen sisältyy kyllä erilaisia poikkeuksia koskien yksittäisiä rikollisiksi tai terroristeiksi epäiltyjä henkilöitä, mutta ei tällaista massapoikkeusta voi sen sopimuksen nojalla tehdä, Koskenniemi sanoo.

Hän painottaa, että Suomi ei voi auttaa Kreikkaa siinä suhteessa, että Kreikka rikkoo vuoden 1951 pakolaissopimusta.

– Suomi voi auttaa Kreikkaa siinä suhteessa, kun Kreikka pyrkii toimimaan pakolaissopimuksen mukaisesti, hän sanoo.
Keskeistä on Koskenniemen mukaan tehdä ero siinä, autetaanko rikkomaan sopimusta vai autetaanko laittamaan sopimuksen määräykset täytäntöön.

Toinen tapa on se, että EU ryhtyy toimiin vuoden 1951 pakolaissopimuksen muuttamiseksi niin, että luovutaan kansainvälisestä turvapaikkajärjestelmästä.

– Muita vaihtoehtoja ei oikeudellisesti ole, Koskenniemi sanoo.

Kreikan päätös keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen kuukaudeksi laittomasti rajan ylittäneiltä on ajanut Suomen hallituksen vaikeaan tilanteeseen. Tilanne Turkin ja Kreikan välisellä rajalla on poikkeuksellinen, koska Turkki näyttää kiristävän turvapaikanhakijoilla Euroopan unionia.

Turvapaikan hakeminen on kansainvälisen oikeuden mukaan perustava oikeus, mutta toisaalta Turkille on haluttu viestittää, ettei peli vetele.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on samaan aikaan puolustanut kansainvälistä oikeutta ja toisaalta vakuuttanut Suomen tukevan vaikeassa tilanteessa olevaa Kreikkaa. Perjantaina Politiikan toimittajien tilaisuudessa Ohisalo sanoi pitkän kiertelyn jälkeen, että kansainvälisen oikeuden mukaan Kreikan pitäisi ottaa turvapaikkahakemukset vastaan.

– Kun me katsomme kansainvälisiä velvoitteita, totta kai turvapaikkahakemukset pitäisi ottaa käsittelyyn. Jos Kreikka ei tässä nyt pysty toimimaan kansainvälisten velvoitteiden mukaan, meidän tehtävämme on tukea Kreikkaa myös tässä vaikeassa tilanteessa, jotta he pystyisivät paremmin toimimaan viranomaisyhteistyöllä, Ohisalo sanoi.

Perussuomalaiset ilmoitti perjantaina jättävänsä välikysymyksen Suomen linjasta siirtolaiskriisin ehkäisemiseksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti haluavansa tietää, miten hallitus toimii kotimaassa ja EU:ssa. Lisäksi vaaditaan tarkennusta siihen, miten Suomi tukee Kreikkaa.

Soppaa sekoitti tänään kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen, joka sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kokoomuksen mukaan Kreikka toimii oikein, sillä se pyrkii vastaamaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin painostukseen.

Mykkänen sanoi, että ratkaisu voisi olla esimerkiksi se, että EU:ssa yhdessä tunnustetaan, että painostustilanteessa pitää voida keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto määräaikaisesti.

Mykkäsen logiikka menee HS:n mukaan niin, että jos Euroopan rajat voidaan poikkeustilanteissa tilkitä määräaikaisesti, EU:n rajavaltioiden ei tarvitsisi pelätä äkillistä kymmenientuhansien ihmisten yhtäaikaista saapumista. Tällöin Välimeren alueen rajavaltiot voisivat helpommin hyväksyä EU:n yhteisten niin sanottujen ulkorajakeskusten pystyttämisen rajoilleen.

Kokoomus esittää perjantaina julkistetussa turvapaikkapoliittisessa linjauksessaan, että myös Suomen valmiuslainsäädäntöön tulisi lisätä mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti. Perusteena olisi kansallisen turvallisuuden vaarantuminen.

Mykkäsen mukaan viime kädessä kyse on kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.

Koskenniemen mukaan Mykkänen on väärässä, eikä turvapaikkahakemusten yleistä käsittelyä voi lykätä.

STT–Viivi Salminen