– Näin on aina ollut tähän asti, että pääministeri sen nimityksen tekee. En näe syytä, miksi siitä tehtäisiin nyt kauppatavaraa, hän sanoi.

Hän nimesi Suomen kannalta kiinnostavina muun muassa kauppasuhteisiin, digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät.

Kokoomusta edustanut Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb myönsi, että olisi ollut itse hyvin kiinnostunut komissaarin tehtävästä, mutta totesi, että nimityskysymyksissä täytyy olla ”sekä realisti että fatalisti”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan arvosteli suomalaisen median EU-uutisointia.

Halla-aho perusteli näkemystään sillä, että hän on saanut enemmän yhteydenottoja ja kysymyksiä muilta kuin suomalaisilta toimittajilta.

– Seuranta edellyttäisi, että katsotaan asioita, jotka on tulossa käsittelyyn ja valmisteluun. Suomalainen saa tyypillisesti lukea EU:n lainsäädäntöhankkeista siinä vaiheessa kun ne tulevat kansalliseen toimeenpanoon ja sitten ihmetellään, että mistä tällainenkin tulee.

Halla-ahon mielestä poliitikoilla ja ehdokkailla on yhteisvastuu siitä, että ihmiset saadaan kiinnostumaan eurooppalaisesta politiikasta. Hänen mielestään äänestäjille pitäisi korostaa, että kysymys on kotimaisesta politiikasta.

Kumpula-Natri sanoi olevansa siinä mielessä samaa mieltä, että esimerkiksi hänen itsesä saamat tiedot kansallismielisten puolueiden liittouman suunnitelmista tulevat kansainvälisestä mediasta, vaikka Halla-aho on mukana neuvottelemassa sitä.

– Perussuomalaisten näkemyksistä koskien keskeisiä linjanvetoja ei ole ollut tarjolla samaan tapaan, hän sanoi.