Kaksi vuotta meppinä toiminut Kumpula-Natri sanoi, että Eurooppaa ravistelee nykyisin joka viikko jokin uusi kriisi. Kriisit teettävät mepeille töitä, hän myönsi.

– Teemme silti lainsäädäntötyötä kuin aikaisemminkin, hän huomautti kuitenkin perään.

Kumpula-Natri kaipaa Suomeen puhetta Euroopasta. Nyt sitä ei juuri havaitse. Sen sijaan jäsenmaissa saatetaan syyttää EU:ta asioista, joissa sillä ei ole edes toimivaltaa. Tällaisina asioina Kumpula-Natri nosti esiin rajavartiointiin ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä.

Tällä hän viittasi ulkoministeri Soinin kriittisiin kantoihin EU:n yhteistä rajavalvontaa kohtaan.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri tarttui myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön suurlähettiläspäivillä pitämään puheeseen.

“Liian usein tehdään päätöksiä vain sitten joskus myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Ja silloinkin kun päätöksiä syntyy, jää niiden toimeenpano usein aikomukseksi. Näin toimien EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään kansalaistensa silmissä”, Niinistö lausui.

Europarlamentaarikko totesi, että Niinistö kyllä tietää hyvin, että lukkona on lähes aina jokin jäsenmaa.

– Komissio ja parlamentti toimivat joskus jopa ällistyttävän nopeasti, Kumpula-Natri kokee.

Toisaalta Kumpula-Natri lisäsi Ninistön sanoneen myös, että EU:n “tilanne on muutoinkin monin tavoin solmussa. Solmu on pitkälti itse solmimamme.”

– Ehkäpä tasavallan presidentti viittasikin jäsenmaiden kuhnailuun.

Kumpula-Natri nosti puheenvuorossaan myös esiin Eurobarometrin tuloksia. Sen mukaan suomalaiset ja eurooppalaiset haluaisivat, että EU puuttuisi paljon enemmän asioihin kuin nyt.

– Euroopan avulla voidaan asioita myös ratkaista, monessa asiassa emme pääse eteenpäin muuten.

Professori Sixten Korkman arvioi omassa seminaaripuheenvuorossaan Brexitiä eli Britannian kansanäänestystä EU:sta eroamisesta. Korkman tiivisti Brexitin protestiksi globalisaatiota vastaan. Globalisaatioon puolestaan liittyy kansalaisten frustraatio eli pettymys, joka ruokkii eliitinvastaista populismia.

Kansanäänestys on Korkmanin mielestä karkea väline, jonka käyttämisessä pitäisi olla äärimmäisen varovainen. Donald Trumpin hän luki osaksi kuvaamaansa ilmiötä, jota kuitenkin Suomessa on vähemmän, mihin voi hänen mukaansa olla tyytyväinen.

Protestiin globalisaatiota vastan liittyy myös faktojen ja asiantuntijoiden vastustaminen. Informaatiotulvassa isoa kuvaa on vaikea hahmottaa.

Brexitin vaikutukset maailmantalouden ja Euroopan kannalta ovat Kormanin mukaan ajan mittaan maltilliset. Löytyy uusia keinoja hoitaa asioita. Kyllä elämä jatkuu, hän lohdutti. Sen sijaan Ison-Britannian itsensä kannalta Brexitin seuraukset ovat selkeän kielteiset.

– He saivat epäilemättä enemmän päätösvaltaa itselleen. Toisaalta he menettävät huomattavaa vaikutusvaltaa Euroopan tasolla tapahtuviin päätöksiin. He menettävät paljon enemmän kuin voittavat.

Korkman ei osannut ennustaa aikataulua, jolla EU:n ja Britannian käymät eroneuvottelut aikanaan saataisiin päätökseen, sillä “referendumista voi tulla neverendum”.

– Jos ei neverendum, joka tapauksessa vaikea prosessi.

Brexitin tarttumiseen esimerkiksi Ranskaan Korkman ei usko.

– Uskon, että järki voittaa.

Käsitellessään puheensa loppupuolella myös euron tulevaisuutta Korkman puhui yhä paljon siitä, mihin Euroopassa pitäisi keskittyä.  Sen pitäisi panostaa olennaiseen, kuten pakolaispolitiikkaan. Sen sijaan esimerkiksi aluepolitiikassa roolia voisi madaltaa.

Korkman peräänkuulutti ristiriitoja avaavaa, suvaitsevaa, populismia patoavaa yhteiskunnalista keskustelua, “diskuteeraamista”.

Keskustelussa on lähdettävä enemmän alhaalta ylös liikkeelle. Sisämarkkinoiden lisäksi on esimerkiksi korotettava EU:n roolia työntekijän perusoikeuksien, ympäristön, verokilpailun torjunnan saralla.

EU-päätöksenteon ankkurointi demokratian vaatimuksiin kaipaa hänen mukaansa rehellistä kommunikointia, ei vain EU:n syyllistämistä.