Sen mukaan Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan BKT:n kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia.

Suomea vertailtiin paljon Kreikkaan ja Portugaliin.

– Viennin suhde BKT:een on samaa luokkaa kuin Kreikalla ja Portugalilla, valtiovarainministeri Matti Vanhanen muun muassa sanoi raporttia julkaistaessa.

Raportti on herättänyt sosiaalisessa mediassa paljon kritiikkiäkin. Myös sen taustaoletuksia on kritisoitu hatariksi.

– Silti hiukan hassua, että tällaisen oletuksen perusteella keskustellaan Suomen hitaasta tai kituliaasta tuottavuuskehityksestä, kirjoittaa esimerkiksi julkistalouden professori Roope Uusitalo Twitterissä.

”Suomen talouden ongelmat ovat todellisia, mutta Matti Vanhasen ja virkamiesten luomat uhkakuvat maanantaina julkaistusta raportista ovat esitettyyn näyttöön nähden liioiteltuja, kirjoitti puolestaan Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Muhonen tänään analyysissaan.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander muistuttaa, että Suomi on aina ollut jäljessä muista Pohjoismaista. Nykytilanne ei uusi eikä ihmeellinen.

– On totta, että kun Nokialla meni hyvin 2000-luvun alussa, Suomi lähestyi muita. Sitten Suomi on vähän erkaantunut tulotasoltaan. Toisaalta työllisyysaste on samaan aikaan lähestynyt muiden Pohjoismaiden tasoa.

Kianderin mukaan valtiovarainministeriön raportin tulkinnoissa on kyse lähinnä siitä nähdäänkö lasi puoliksi tyhjänä vai puoliksi täytenä.

– Faktoja voi tulkita monella tapaa. Erot eivät ole kauhean dramaattisia. Suomi on monella indikaattorilla jäljessä muita Pohjoismaita ja parannettavaa olisi, mutta erot eivät ole dramaattisia.

Onko valtiovarainministeriö näkemyksineen politisoitunut?

– Kaikki kannanotot ovat aina jollakin tavoin poliittisia. Valtiovarainministeriöiden rooli on kaikissa maissa olla vähän konservatiivinen varoittelija, joka on huolissaan julkisesta taloudesta. VM:n rooliin kuuluu esittää tuon tapaisia mielipiteitä.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen katsoi hiljattain Helsingin Sanomien paljon huomiota herättäneessä haastattelussaan, että talouskeskustelu on Suomessa juuttunut liiaksi sopeuttamiseen, kun painopisteen pitäisi olla aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja talouskasvun edistämisessä.

Elvytystä pitää hänen mukaansa jatkaa riittävän pitkään, sillä se tukee kasvua ja työllisyyttä myös pitkällä aikavälillä.

– Mutta samaan aikaan kun IMF on muuttanut omaa kantaansa elvytykseen, meillä asenteet ovat edelleen samat kuin vuonna 2010. Eikä se silloin kovin hyvin mennyt.

Mäkynen sanoi Helsingin Sanomissa myös, että yksi syy talouskeskustelun yksipuolisuuteen on se, että valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät mielellään omia näkemyksiään oikeanlaisesta talouspolitiikasta – ja poliitikot kuuntelevat herkällä korvalla.

Kiander vaikuttaa olevan Mäkysen kanssa varsin samoilla linjoilla.

Kianderin mukaan talouspolitiikassa on tapahtunut käänne poispäin aiemmin suositusta kuripolitiikasta. Selvin esimerkki on Yhdysvallat, joka aloitti massiivisen koronaelvytyksen jo viime vuonna.

– Bidenin hallinto aikoo nyt tehdä vielä isomman elvytyspaketin vaikka korona on jo loppumassa. Siihen yhdistyy massiivinen rahapoliittinen elvytys.

Euroopassa uusi elpymisväline on Kianderin mukaan merkki uudesta talouspolitiikan suunnasta.

– Se vihjaa, että kuripolitiikka olisi päättymässä pidemmäksikin aikaa. Myös OECD ja IMF ovat puheenvuoroissaan siirtyneet elvytyshenkiseen suuntaan. Aikaisemmin ne korostivat julkisen talouden tasapainoa.

Kianderin mukaan Saksassa ja Suomessa on edelleen vahvaa kannatusta tiukalle talouspolitiikalle.

Onko valtiovarainministeriön raportti merkki siitä, että Suomi tulee jälkijunassa?

– Olisi houkuttelevaa sanoa, että Suomi tulee aina jäljessä kaikissa asioissa, ajatusmaailmassa ja politiikassa. Raportti on yksi puheenvuoro keskustelussa, jossa korostetaan julkisen talouden tasapainon tärkeyttä.

Analyysin esiin nostamiin teemoihin on Twitterissä ottanut useammalla tviitillä kantaa myös ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.

– Muissa pohjoismaissa hyvinvointivaltion rahoitus on selvästi kestävämmällä pohjalla kuin Suomessa. Suomen suorituskyky on vaatimuksiin nähden selvästi verrokkeja heikompi. Talouden suorituskyky riippuu talouden rakenteista. Sitä voidaan nostaa vain uudistamalla rakenteita, Spolander muun muassa kirjoittaa.

Demokraatti kysyi valtiovarainministeri Matti Vanhaselta (kesk.), miksi VM:n raportin laatimisen lähtökohta oli niin raju ja provosoiva eli kysymys siitä, onko Suomi enää Pohjoismaa.

Vanhanen sanoo, että Suomessa pidetään itsestäänselvänä sitä, että aina vertaamme kaikessa taloudessa ja palveluissa itseämme muihin Pohjoismaihin.

– Lähtökohtaolettamus on se, että olemme samalla tasolla ja yhtä suorituskykyisiä, Asiat voivat olla yhtä hyvin tai paremmin kuin niissä. Minusta oli tärkeää, että faktojen perusteella katsomme, olemmeko me oikeasti suorituskyvyltämme muun pohjolan tasolla. Ehkä se suurin heräte on syntynyt siitä, että väestörakenteemme ja kehityksemme on selvästi epäedullisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Taloudesta suurin osa perustuu väestöllisiin tekijöihin, Vanhanen perustelee.

Vanhanen pitää kiinni siitä, että selvitysvertailu osoitti, että ennakkoarvio pitää paikkaansa.

– Meillä kasvupotentiaali on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Se on harmillista. Kun sen tiedostaa, se auttaa myös etsimään ratkaisuja.

Vanhanen painottaa, että esiin tulleet tekijät eivät mittaa millään tavalla tätä tai edellistä hallitusta vaan kyse on viimeisimmistä vuosikymmenistä.

– Meillä on sellaisia eroja, jotka tällä hetkellä toimivat epäedullisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan Suomi ei ole kulttuurillisesti eikä mentaalisesti tai esimerkiksi oikeusvaltiona tai demokratiaa ajatellen pudonnut muiden Pohjoismaiden joukosta.

– Kaikissa näissä arvokkaissa piirteissä olemme edelleenkin Pohjoismaa. Tästä ei ole pienintäkään kysymysmerkkiä. Talouden suorituskyvyn osalla meillä on umpeenkurottavaa kohtalaisen paljon, Vanhanen toteaa.

Helsingin Sanomien analyysi toteaa virkamiesten tekevän ”erikoisen johtopäätöksen”, jonka mukaan Suomen tuottavuus laahaa jatkossakin perässä verrokkimaita. Artikkelissa huomautetaan, että VM:n itse käyttämän Euroopan komission ennusteen mukaan työn tuottavuus kehittyy Suomessa 2020-luvulla paremmin kuin Ruotsissa, Saksassa tai Hollannissa.

Onko Vanhanen itse vakuuttunut luvuista ja siitä, miten niitä valtiovarainministeriön raportissa käytetään?

– Tämä on riippumattomien virkamiesten laatima ja se on julkistettu kaikille myös sillä idealla, että tiedeyhteisö ja muut arvioitsijat ottavat asiaan kantaa. Uskon, että ison kuvan piirtämisessä, vaikka työ tehtiin aika nopeasti syksyn ja alkutalven aikana, havainnot ovat kyllä oikeita.

Vanhanen sanoo, että tuottavuuden ja tuottavuuteen liittyvien odotusten eräänlaisena kääntöpuolena ovat investoinnit ja investointinäkymät. Se, että investointiasteemme on kroonisesti matala, heijastelee osaltaan sitä, että bisneksen odotukset tuottavuudelle ovat valitettavan matalla.

Kun jopa VM:n raportin taustaoletuksiakin kyseenalaistetaan, valtiovarainministeriltä on syytä myös kysyä, onko keskustelussa vaarana ministeriön politisoituminen.

– En pelkää enkä ymmärrä oikein mihin suuntaan se politisoituisi. Tämä on tärkeää faktaa, mitä kaikkien suomalaisten pitäisi pystyä arvioimaan, Vanhanen vastaa.

Toimittajat: Simo Alastalo ja Johannes Ijäs