– Sosialidemokraattisilla arvoilla on vielä paljon kysyntää. Tilanne Suomessa on samantyyppinen kuin 120 vuotta, kun Forssan ohjelma hyväksyttiin: kahtiajako näyttää vahvistuvan. Sdp:n on nyt huolehdittava, että kaikista pidetään huolta ja kaikki pysyvät mukana yhteiskunnassa, uudet kunniajäsenet vaativat.

Reijo Kallio aloittaa muistelulla Jyväskylän puoluekokouksesta vuodelta 2005.

– Ystäväni, esikuvani ja tukeni raumalainen Väinö Saarinen sai kunniajäsenyyden edellisessä Jyväskylän puoluekokouksessa. Olin silloin paikalla. En ikinä voinut kuvitella, että olen joskus samassa tilanteessa ja vielä samassa paikassa! Kunniajäsenyys oli minulle suuri yllätys, ja arvostan sen erittäin korkealle, Reijo Kallio kertoo.

– Olen otettu, Esa J. Wahlman toteaa lyhyesti valinnastaan kunniajäseneksi.

Reijo Kallion lapsuudessa kotona ei puhuttu politiikkaa. Hän kertoo, että isä oli piilodemari ja kova koivistolainen. Luulen myös, että äitini on äänestänyt demareita, hän sanoo. Kuitenkaan kodin perintönä Reijosta ei tullut sosialidemokraattia.

– Olin lukiossa hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Opiskelin Turun yliopistossa ja lähdin mukaan opiskelijapolitiikkaan. Huolellisen tutustumisen jälkeen liityin vuonna 1974 Turun Akateemiseen Sosialidemokraattiseen yhdistykseen. Toimin opiskelujeni loppuvaiheessa jopa ylioppilaskunnan esimiehenä. Siihen aikaan stalinistit olivat vahvoilla opiskelijapolitiikassa, mutta minulle sosialidemokraatit olivat selkeä valinta. Missään elämäni vaiheessa ei minulla ole ollut ajatustakaan, että valinta olisi ollut väärä. Aina olen voinut tuke puolueen linjaa, Reijo Kallio kertoo.

Esa J. Wahlman liittyi SDP:n jäseneksi 1.1.1964 silloiseen Pietniemen Sos.Dem. yhdistykseen, jossa oli noin 30 jäsentä. Toisin kuin Reijo, Esalla kodin perintö vei mukaan sosialidemokraatteihin.

– Kotoa sain impulssin vanhemmiltani liittyä puolueen jäseneksi, kun täytin 15 -vuotta. Isä ja äiti kuuluivat yhdistyksen johtokuntaan, ja sain jo varhaisessa vaiheessa, noin 10 -vuotiaana, kuunnella yhdistyksen johtokunnan asioita, kun johtokunnat kokoontuivat johtokunnan jäsenten kotona. Myös meillä.

PUOLUEEN kunniajäsenyys edellyttää luonnollisesti pitkää uraa politiikassa. Reijo Kallion ja Esa J. Wahlmanin poliittisten tehtävien luettelo täyttäisi tämän jutun kokonaan. Reijo itse painottaa muun muassa seuraavia tehtäviään: kansanedustajana vuodet 1995-2011 ja sen myötä myös muun muassa erilaisia liikuntajärjestöjen luottamustoimia, Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana vuodet 2005-2021, kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021, kirkkovaltuustossa vuodesta 2022. Virkauraltaan hän nostaa esiin toimimisen Rauman maalaiskunnan kunnanjohtajana vuosina 1988-1992 ja Rauman apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1993-1995.

Esan pisin poliittinen ura oli toiminta kaupunginvaltuustossa 42 vuotta vuodesta 1980 aina vuoteen 2021 ja saman ajan hän oli aina myös kaupunginhallituksen varajäsen tai jäsen. Satakunnan Sosialidemokraattien varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 1986-1996 ja Porin kunnallisjärjestön puheenjohtajana 22 vuotta vuodesta 2000 vuoteen 2022. Mielenkiintoisimpana aikana Esa pitää toimintaansa puoluehallituksen jäsenenä kaksi kautta. Puoluekokouksiin hän osallistui 13 kertaa.

Esa J. Wahlmanin uran tähtihetkiin kuuluu työ TUL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtajana.

– Tässä työssä pääsin moneen eri tehtävän ja tapasin valtakunnan virkamiehiä ja politiikkoja. TUL:n puheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri, eduskunnan puhemies Matti Ahde tuli tutuksi ja yhteistyökumppaniksi. Ahteen kanssa väänsimme monia asioita kulissien takana, siellä oli määrättyjä poliittisia valintoja ja nimityksiä.

– Ennen puoluekokoukset olivat jäsenmäärältään suurempia ja kestivät 4-5 päivää. Olin usein ryhmän puheenjohtaja tai vaalivaliokunnan jäsen. Neuvotteluja käytiin yötä päivää, Esa muistelee.

Reijo Kallio pitää kansaedustajavuosiaan uransa ykkösjuttuna.

– Työ eduskunnassa oli näköalapaikka ja tärkeä vaikuttamisen kanava. Kotimaan asioihin vaikuttamisen lisäksi silloin pääsi myös erinomaisiin ulkomaisiin kontakteihin. Olin muun muassa Suomen Euroopan neuvoston delegaation jäsen ja WEU:n eli Länsi-Euroopan unionin Suomen delegaation jäsen. WEU oli järjestö, joka valmisteli ja pani täytäntöön Euroopan unionin päätökset yhteisen puolustuspolitiikan alalla. Sen toiminta loppui heinäkuun alussa 2011. Pidin myöskin työstäni maakuntahallituksen puheenjohtajana, joka kesti 16 vuotta.

– Ensimmäisellä edustajakaudellani pääsin valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Se oli antoisa kokemus, koska silloin sain erinomaista tietoa maanpuolustuksen tilasta. Kurssin ohjelmaan kuului, että silloin valitaan maalle hätätilahallitus. Tulin silloin valituksi päämisteriksi. Eräänä aamuna aloitin kokouksen ja totesin: ”Huomenta puolueneuvoston jäsenet.” Osallistujat luulivat, että piruilen puoluetaustaani korostaen, mutta se oli vahinko, Reijo Kallio muistelee.

POLITIIKASSA on aina oma jaksaminen koetuksella. Kumpikaan satakuntalaisesta kunniajäsenestä ei politiikan vuoksi ole yöuniaan menettänyt.

Esa J. Wahlman kertoo, että jaksaminen on ollut siitä kiinni, että työelämäajoista 68 – vuoteen asti hän on saanut olla terveenä.

– Sen jälkeen on vasta lonkka ja selkäkivut alkanut vaivaamaan. Olen pitänyt politiikan tekoa mielenkiintoisena. Olen kirjoittanut paljon selvityksiä ja puheita. Olen auttanut tovereita ja kirjoittanut heidänkin puheitaan. Minulle puhuminen julkisesti ja kirjoittaminen on aina ollut helppoa. Myös vaimo ollut minulle tärkeä tuki, joka on auttanut jaksamaan.

Myös Reijo Kallio pitää hyvää terveyttä jaksamisen perusedellytyksenä.

– Liikunta on minulle ollut koko elämäni ajan tärkeää. Olen juossut 30 maratonia. Minulla oli tavoitteena joka vuosi juosta yksi maraton. Näin pidin itseni kunnossa, kun oli pakko harjoitella. Politiikassa aina hankalia paikkoja, mutta niistä on selvitty. Tosin omana kansanedustaja aikanani politiikka ei ollut niin henkilöön käyvää kuin nykyään Perhe on ollut aina tukenani, vaimo varsinkin. Vaimollani on itse asiassa ollut parempi poliittinen hoksnokka kuin minulla. Hän on lukenut tekstejäni läpi, korjaillut niitä ja antanut monia hyviä neuvoja, Reijo Kallio kertoo

UUDET kunniajäsenet pohtivat myös SDP:n tulevaisuutta.

– Harmittaa, vaikka voitimme viime eduskuntavaaleissa emme yltäneet hallituksen muodostajiksi. Tämänhetkinen vaikutelma on, että SDP jotenkin hakee suuntaa: puheenjohtaja vaihtuu, ja puoluesihteeri vaihtuu, kaikki yhtä aikaa. Ei olla pystytty nimeämään presidenttiehdokasta, olemmeko jälkijunassa? Toivon, että Jutta Urpilainen suostuu presidenttiehdokkaaksi. Toivon, että puoluekokous on yhtenäinen ja valintojen jälkeen etenemme yhtenäisinä. Toivon myös, että tuleva presidenttiehdokkaamme tulisi valituksi toiselle kierrokselle, ja lopullinen valinta olisi Jutta Urpilainen. Eduskuntaryhmän ja koko ay-sektorin tulee puolustaa puolueen linjauksia vähävaraisten hyväksi nykyistä Orpon ja Purran hävityslinjaa vastaan, Esa J. Wahlman vaatii.

Reijo Kallio kiittää Sanna Marinia ja tämän hallitusta, joka hoiti vaikeina aikoina erittäin hyvin Suomen asioita ja luotsasi maan korona-ajan läpi hyvin. Myös Nato jäsenyydessä toimittiin erittäin määrätietoistesti. Reijo Kallion mielestä presidentin rooli tuli laajasti esiin, mutta on hyvä muistaa, että myös pääministeri Marin teki erinomaista työtä Nato prosessissa.

– SDP:n vaalitulokseen vaikutti lietsottu velkahysteria. Vaalit menivät sinällään hyvin, mutta SDP jäi oppositioon. Pian nähdään, miten nykyiselle hallitukselle käy. Paljon asioita on hoidettava. Olen huolissani, koska tulo- ja varallisuuserot kasvavat ja oikeistohallitus tätä kehitystä vauhdittaa toimillaan, Reijo Kallio kertoo.

– Tilanne Suomessa on samantyyppinen kuin 120 vuotta, kun Forssan ohjelma hyväksyttiin: kahtiajako näyttää vahvistuvan. Sdp:n on nyt huolehdittava, että kaikista pidetään huolta ja kaikki pysyvät mukana yhteiskunnassa, uudet kunniajäsenet vaativat yhteisesti.

SDP:N 47. puoluekokous on kutsunut seuraavat henkilöt kunniajäseniksi:

Finlands Svenska Socialdemokrater rf: Christer Bogren, Marianne Laxén

Helsingin piiri: Heikki Koski, Riitta Prusti, Tero Tuomisto,

Hämeen piiri: Ilkka Joenpalo, Aarne Kauranen, Ulla Vaara

Kaakkois-Suomen piiri: Markku Hynninen, Antero Kekkonen, Juha Nikku, Airi Puonti

Keski-Suomen piiri: Riitta Noronen, Raimo Rajanen

Lapin piiri: Ritva Aheinen, Lasse Rundgren

Oulun piiri: Markku Kainulainen (menehtynyt), Hannu Kemppainen

Pirkanmaan piiri: Lasse Eskonen, Riitta Jakara, Tuomo Nenonen, Aarre Nord

Pohjanmaan piiri: Erkki Aho, Aarne Heikkilä

Satakunnan piiri: Reijo Kallio, Esa Wahlman

Savo-Karjalan piiri: Jorma Pikkarainen, Seppo Pulkkinen, Kari Rajamäki, Olavi Ruotsalainen

Uudenmaan piiri: Tuija Ihalainen, Aarno Järvinen, Jaakko Kuusela, Mauno Tenhovirta, Erkki Vuorenmaa

Varsinais-Suomen Piiri: Antti Hulmi, Ilari Hyytiäinen, Leena Koikkalainen

Juttua täydennetty kunniajäsenlistalla kello 12.21.