Tiedotteen mukaan “muut kuntaneuvotteluihin osallistuvat palkansaajajärjestöt pitävät tilannetta vastuuttomana. Neuvotteluissa on ollut tarjolla minimissään sama taso palkankorotuksiin kuin teollisuudessa ja vientialoillakin”.

Tiedotteen mukaan JUKO, JHL ja Jyty (JAU) sekä KT (Kuntatyönantajat) ovat esittäneet neuvotteluissa selkeitä ratkaisuja, mutta yksimielisyyttä ei ole syntynyt.

“Muiden palkansaajajärjestöjen näkemyksen mukaan neuvotteluja olisi pitänyt jatkaa, jotta julkiselle sektorille olisi taattu työrauha. JUKO ja JAU katsovat, että kahden vuoden sopimuksella ja riittävillä palkankorotuksilla voidaan osoittaa arvostusta julkisen sektorin työntekijöille.”

Täysin vastaavan tiedotteen ovat lähettäneet Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

Oman tiedotteensa ovat julkisuuteen laittaneet myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer sekä Tehy. “Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat keskeytyneet yllättäen KT Kuntatyönantajat aloitteesta. Hoitoalan liitot SuPer ja Tehy eivät pidä asiallisena neuvottelujen käymistä julkisuudessa, mutta KT ei anna siihen muuta vaihtoehtoa”, tiedotteessa todetaan.

Tiedotteen mukaan KT:n tarjous neuvotteluratkaisuksi on ollut sellainen, että hoitajat ja muut kunta-alan työntekijät jatkaisivat kiky-tuntien tekemistä korvauksetta vuoden loppuun saakka.

“KT ei myöskään katso, että 170 000 sotealan osaajaa ansaitsisivat oman työehtosopimuksen.”

“Neuvottelupöydässä ei ole esitetty KT:n mainitsemia 10 prosentin palkankorotuksia. Neuvottelujen keskeytys vaikuttaa enemmänkin hoitajajärjestöihin kohdistetulta peliliikkeeltä eikä vakavalta yritykseltä päästä ratkaisuun työehdoista”, Super ja Tehy katsovat.

“SuPerin ja Tehyn jäsenet tekevät työtä etulinjassa koronakriisin keskellä. KT:n esitys neuvotteluratkaisuksi on surullinen viesti liittojen jäsenille. Liittojen tavoitteena on vähintään vientialojen mukaiset palkankorotukset, kikytunneista luopuminen, tasa-arvo-ohjelma ja alakohtainen sote-sopimus.”

Mielipiteitä, myös palkansaajajärjestöjen, kesken on vaihdettu myös sosiaalisessa mediassa.

Twitterissä Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki kirjoittaa:

– Vaikeina aikoina toiset osaa vaatia röyhkeästi, vaikka kaikkien tulisi nyt kantaa vastuuta. Vinkkinä: vaatija ei ollut Jyty, JHL tai JUKO.

Hän on oheistanut tviittinsä Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen tviitin, jonka mukaan “KT :lle on esitetty vaatimus 10 %:n pysyvästä palkankorotuksesta. Tällä hetkellä ei ole edellytyksiä jatkaa neuvotteluja.”

Tällaisen vaateen Super ja Tehy ovat kuitenkin omassa tiedotteessaan kiistäneet.

– Kuka ihme sellaista pöydässä on esittänyt?

Kuka ihme sellaista pöydässä on esittänyt?

— Millariikka Rytkönen (@millaryt) March 19, 2020

Myös Kuntatyönantajat KT on lähettänyt julkisuuteen oman tiedotteensa. Sekin kertoo, että kunta-alan neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista ovat keskeytyneet.

“KT Kuntatyönantajat on odottanut kaikilta kunta-alan osapuolilta malttia ja vastuuntuntoa kunta-alan jo ennakolta vaikeiksi tiedetyissä sopimusneuvotteluissa. Tehyn ja Superin viime päivien toiminta on kuitenkin osoittanut puutteita kriisitietoisuudessa”, se tiedottaa.

“Kaikkien kuntatyönantajien etu on säilyttää työrauha poikkeuksellisissa oloissa. Sen saavuttamiseksi KT on tehnyt kunta-alan järjestöille tarjouksen vuoden mittaisesta ja pelkistetystä, 1,3 prosentin korotuksen takaavasta sopimuksesta. Tarjous vastaa työmarkkinoilla tähän mennessä syntyneen niin sanotun yleisen linjan mukaista ensimmäisen vuoden korotusta.”

Tiedotteen mukaan KT on myös “historiallisella tavalla valmis tekemään pitkän siirtymäajan varassa erillisen sopimuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstölle. Tämä on tarkoitus kytkeä valtakunnalliseen sote-uudistukseen”.

KT esittää raskaita syytöksiä terveydenhuoltoalan järjestöjä kohtaan.

“Hoitajajärjestöt haluavat käyttää vakavaa tautitilannetta hyödykseen ja saamaan sen varjolla pysyvän, yli kymmenen prosentin palkankorotuksen. Sen suora hinta kuntien veronmaksajille olisi yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kunta-alalle levitessään hinta olisi jopa 1,7 miljardia euroa vuodessa.”

− Epidemialla ei pidä tehdä työmarkkinapolitiikkaa. Kaikkien tulee kantaa vastuuta poikkeusoloista aiheutuvien haittojen estämiseksi. Järkevä ja vakavan tilanteen huomioiva sopimus edistäisi tätä, sanoo tiedotteessa KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

“KT arvostaa hoito- ja muun kunnallisen henkilöstön vaativaa työtä aina ja erityisesti nykyisissä poikkeusoloissa”, tiedote päättyy.