Kuntaliiton kyselyn taustalla on eduskuntapuolueiden työ parlamentaarisessa työryhmässä, jossa luodaan yhteistä näkemystä kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuudesta. Työryhmän käsittelyssä on kolme vaihtoehtoa: kuntien välisen yhteistyön lisääminen, kuntien tehtävien eriyttäminen ja kuntaliitosten toteuttaminen.

– Kaikissa kolmessa ratkaisuvaihtoehdossa on paitsi uhkakuvia, myös etuja. On tärkeää, että yhteistyön tiivistämisen lisäksi kaikkia vaihtoehtoja punnitaan tarkasti ja päätöksiä tehdään jo seuraavan hallituskauden aikana, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi 185 kuntajohtajaa eri puolilta Suomea. Kyselyssä kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautui 26 prosenttia vastanneista.

– Kuntaliitokset huolestuttavat kuntajohtajia, sillä omaan kuntaan ja sen itsenäisyyteen suhtaudutaan tunnetusti hyvin tunnepitoisesti, sillä liitosten pelätään karsivan lähipalveluja, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteessa.

YHTEISTYÖN lisäämiseen sen sijaan suhtauduttiin vahvan myönteisesti. Sitä kannattai 81 prosenttia vastaajista, vain kolme prosenttia ei siitä innostunut. Pekola-Sjöblomin mukaan tulos oli odotettu, koska kunnat ja kaupungit ovat jo vuosien ajan lisänneet yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Yhteistyön lisääminen on Karhusen mukaan tulevaisuudessa välttämätöntä. Se ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan kuntien haasteita, jotka johtuvat muun muassa alhaisesta syntyvyydestä, ikääntymisestä sekä kaupungistumisesta.

Kuntien tehtävien eriyttäminen jakaa kuntajohtajien mielipiteitä. Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia suhtautui siihen myönteisesti ja 37 prosenttia kielteisesti.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, voisiko erilaisilla kunnilla ja kaupungeilla olla erilaisia tehtäviä. Ehdotusten mukaan lähi-, kotiseutu- tai identiteettikunnat luovuttaisivat osan tehtävistään isomman kunnan järjestettäväksi, mutta pysyisivät itsenäisenä.

Kaikilla kunnilla on tällä hetkellä samat tehtävät ja toimintaa ohjataan kaikille saman kuntalain puitteissa.

Kuntaliitto huomauttaa, että kunnat ja kaupungit ovat kuitenkin erilaisia keskenään paitsi kooltaan myös palvelurakenteeltaan. Esimerkiksi Helsinki järjestää itse sote- ja pelastuspalvelut sekä toimii omana työllisyysalueenaan, vaikka muissa kunnissa nämä tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointi- ja te-alueille.

– Kuntaliitto on selvittänyt tehtävien eriyttämistä ja kaksi- tai jopa kolmitasoisen kuntajärjestelmän luomista. Uudistus vaatisi runsaasti lakimuutoksia ja olisi valtava hallinnollinen urakka. Yhtenäiskuntamallista luopuminen ymmärrettävästi jakaa kuntajohtajien mielipiteitä, Karhunen sanoo.