Hankintalakiin on valmisteilla muutos, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house -yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.

Kuntaliiton tilaamassa selvityksessä kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksia. Selvityksen teki Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG. Mukana oli 11 erilaista kuntaa ja kaupunkia – Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.

Selvitykseen osallistuneiden kuntien arvioista laskettiin koko maata koskevaksi kustannusarvioksi noin 600 miljoonaa euroa.

– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista, FCG:n vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara sanoo tiedotteessa.

Aiemmin on kerrottu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos. Jos poikkeukset toteutuvat, olisi lakiuudistuksen koko maan kattava muutoskustannus noin 445 miljoonaa euroa.

– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

KUNNAT toivat selvityksessä esiin huolensa huoltovarmuudesta ja kyberturvallisudesta etenkin ruoka- ja ICT-palveluihin liittyen.

Kuntaliitto muistuttaa tiedotteessa, että myös kriittisiä turvallisuustietoja ylläpidetään digialustoilla. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat liiton mukaan riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.

– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, Kuntaliitossa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo tiedotteessa.

Kunnat ovat Kuntaliiton mukaan ”poikkeuksellisen yksimielisiä” uudistuksen vastustuksessaan. Kustannusten, hallinnollisen taakan ja edellä mainittujen huoltovarmuus- ja turvallisuushuolien lisäksi yksi keskeinen peruste vastustukselle on, että toimivia in house -järjestelyjä joudutaan purkamaan, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään.

Selvityksen perusteella pienemmissä kunnissa on myös puutteita hankinta-, sopimus- ja yhtiöjärjestelyosaamisessa sekä hankintaresursseissa. Osaamisvajetta paikataan muun muassa hankkimalla ulkoisia asiantuntijapalveluita, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia.

Kuntaliiton mukaan arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat karkeita ja suuntaa-antavia.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi oman organisaation tekemä valmistelutyö, ulkopuolisen asiantuntemuksen ostotarve muutoksen toteuttamiseksi, mahdollisiin omistusjärjestelyihin liittyvät kustannukset, tietojärjestelmiin liittyvät muutoskustannukset sekä muut kertaluonteiset muutoskustannukset.