-  Kuntien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.

Kuntien kustannukset nousivat vuonna 2024 vain pari prosenttia, täsmensi Karhunen Kuntaliiton medialle järjestämässä tiedotustilaisuudessa tiistaiaamulla.

Kuntatalouden rahavirta jäi positiivisesta tuloksesta huolimatta negatiiviseksi, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Kunnat velkaantuivat viime vuonna lisää 720 miljoonalla eurolla ja kuntatalouden alijäämä oli 470 miljoonaa euroa.

KUNTIEN talouteen vaikuttivat myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen ja kasvaneet korkokustannukset. Koko julkinen talous on syöksynyt alaspäin, huomautti Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiedotustilaisuudessa.

-  Erityisesti vuonna 2024 oli useita pieniä kokonaisuuksia, jotka näkyivät kuntien tuloissa ja menoissa. Isona juurena olivat hallituksen leikkaukset ja säästötoimet.

Punakallion mukaan hallituksen norminpurkuhanke leikkasi kuntien valtionosuuksia ennemmin kuin kuntien menoja. Kunnille myönteisinä muutoksina hän mainitsi tonttiveron noston ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisen.

Työttömyyden kasvu on kunnille erityisen iso riski, kertoi puolestaan liiton toimitusjohtaja Karhunen.

-  Toimeentulotukimenot, joista kunnat kattavat 50 prosenttia, ovat kasvaneet.

Työllisyys pieneni viime vuonna noin 30  000 hengellä ja pienensi myös kuntien verotuloja.

KUNTIEN yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa.

Ilman Helsinkiä, Espoota, Tamperetta ja Mikkeliä tulos olisi jäänyt 310 miljoonaan euroon.

Tulosta paransivat kertaluonteiset erät eli energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä ja vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella.

Hyvin ja huonosti suoriutuvia kuntia löytyi viime vuonna niin suurten kuin pienten kuntien joukosta ja hajontaa oli myös maakuntien sisällä. Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. Asukaskohtaiset tulokset painuivat eniten pakkaselle Kaskisissa, Merijärvellä ja Myrskylässä. Asukaskohtaisissa tuloksissa kärkikahinoihin nousivat Mikkelin lisäksi Sodankylä, Kittilä ja Padasjoki.

-  Kuntakokoluokituksella on vaikea löytää yhtenäistä sanomaa, sanoi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

Hyvin suoriutuviksi maakunniksi hän yksilöi Uudenmaan ja matkailun ansiosta hyvin pärjäävän Lapin.

-  Uusimaa on yleensä kärjessä: Helsinki, Espoo ja Porvoo pärjäävät hyvin. Lappi on ollut nosteessa sote-uudistuksen jälkeen.

Vantaan heikkoa taloustilannetta verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin selittää se, että Vantaa on erityisen suhdanneherkkä, kertoo Punakallio. Vantaan talouteen vaikuttavat merkittävästi muun muassa lentokentän toiminta ja työllisyyden kehitys.

ETELÄ-SAVON Mäntyharju ja Pertunmaa yhdistyivät tämän vuoden alussa kuntaliitoksen myötä, mutta lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä lisää kuntaliitoksia. Karhunen arvioi niiden tulevan kuitenkin lisääntymään tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä ja väestön keskittyessä kaupunkeihin.

-  Veikkaan, että keskustelua tullaan käymään. Uudet valtuutetut valitaan vaikeaan toimintaympäristöön, arvioi Karhunen.

Kunta- ja aluevaalit käydään samanaikaisesti huhtikuussa.

Saara Aholainen, Iiro-Matti Nieminen / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 12.49 tiedotustilaisuuden annilla.