Tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Odotettavissa voikin olla kunnallisveron korotuksia.

Kuntaliitolla ja valtiovarainministeriöllä on kiista käynnissä valtion toimien vaikutuksesta kuntatalouteen.

Minna Karhunen aloitti Kuntaliiton toimitusjohtajana viime viikon perjantaina. Hän totesi tänään Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa, että ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä viime vuodelta ovat aika karua luettavaa. 

Karhunen sanoi, että Kuntaliitto käy jatkuvaa vääntöä valtion kanssa siitä, mitkä luvut ovat oikeita eli onko valtio kuristanut kuntia vai ei. 

– Mutta nämä luvut, joihin tämä analyysi perustuu ovat fakta. Se on fakta että valtionosuudet ovat pudonneet ja verotulot ovat pudonneet. Siitä ei voi kiistellä, Karhunen totesi.

Kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna yli 3 prosentilla, verotulot laskivat 0,5 prosentilla, valtionosuudet vähenivät 0,6 %:lla eli noin 50 miljoonaa euroa ja vuosikate heikkeni liki 32 %.  Kilpailukykysopimuksen negatiivinen vaikutus kuntatalouteen on yhteensä noin 115 miljoonaa euroa.

Karhusen mukaan kiky-sopimuksen vaikutus on ollut rajumpi, kuin on luultu. Sen tarkoitus oli parantaa erityisesti yksityisen sektorin kilpailukykyä. Siinä onnistuttiin ja työllisyyden parantuminen vaikuttaa myös kuntatalouteen. Kääntöpuoli on se, että kunniltakin leikattiin, mutta valtiovarainministeriö ei ole selvittänyt kuinka paljon. Karhusen mukaan VM ei ole tähän suostunut Kuntaliiton toiveista huolimatta.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan mukaan kikyllä on kuitenkin ollut hyvin moniulotteisia vaikutuksia kuntatalouteen esimerkiksi verotulopohjan vuotamisessa. Jos vaikutukset on laskettu etukäteen, ne pitäisi laskea myös jälkikäteen. Reinan mukaan luku 115 miljoonaa on vuodelta 2016, kun kikyä tehtiin.

– Nyt vähintä, mitä voisi vaatia, on että samat asiantuntijat valtiovarainministeriössä laskisivat, mikä se todellinen vaikutus on, Reina sanoo ja toteaa, että tämä olisi hyödyllistä myös hallitusohjelman tekijöille. 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on antanut ymmärtää, että kunnilta ei ole leikattu. 

– Ei ole tehty rajuja leikkauksia valtionosuuksiin. Ei ole leikattu valtionosuuksia. Indeksi on jäädytetty, mutta se ei ole raju leikkaus, on sanonut myöskin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

– Hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään, (hallitus) on pitänyt huolen siitä että kuntien rahoitusasema säilyy, Juha Sipilä on muotoillut Ylen Pääministerin haastattelutunnilla.

– Täällä ei tosiaankaan ole mitään leikkauksia takana. Kuntien rahoitusasema on parantunut tämän vaalikauden aikana. Ja kuntien edellytykset huolehtia myöskin vanhuksista on parantunut tämän vaalikauden aikana, Sipilä vastasi kysymykseen kuntien rahoituksen turvaamista peruspalveluista.

Minna Punakalliolla on erilainen käsitys asiasta kuin hallituksella.

– Kaiken kaikkiaan Juha Sipilän hallituskaudella voisi arvioida, että valtionosuuksia on leikattu lähes miljardilla ja se ihan tarkka summa on 850 miljoonaa kaikkien näiden neljän vuoden aikana, mitä kuluneella hallituskaudella on valtionosuuksissa tapahtunut, hän sanoo Demokraatin haastattelussa.

Yhteisvaikutus hallituksen muista toimista on kuitenkin parempi kuntatalouteen, koska vastapuolella siellä on esimerkiksi kikystä tulleita menosäästöjä. 

– Jos aivan kaikki hallituksen toimet kuntakenttään kohdistuen arvioidaan, päästään varmaan nollan tuntumaan, ehkä hitusen mennään viivan alapuolella pakkaselle eli negatiivisiin vaikutuksiin. Kokonaisvaikutukset eivät ole aivan näin dramaattisia kuin valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset osoittavat.

Kun Sipilä sanoo, että hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään, Punakallio toteaa tähän, että ei pidä sitä rehellisenä puheena.

Ainakaan näin ei ole, jos Sipilä tarkoittaa valtionosuusleikkauksia.

– Jos puhutaan valtionosuusleikkauksista, on aivan selvää, että kuntien valtionosuudet ovat pienentyneet tällä hallituskaudella. Sen osoittaa jo ihan puhtaasti kuntien tilastotkin, tilinpäätöstilastot.

Punakallio kommentoi myös sitä, miksi Kuntaliitossa koetaan, ettei VM suostu laskemaan liiton toivomia lukuja.

– Luulen, että nyt siellä on politiikkaa pelissä. Että halutaan antaa viestiä, joka tukee jo tehtyjä toimenpiteitä, että ne ovat olleet oikeita.

Mitä ajattelette tällaisesta toiminnasta?

– Minun mielestäni se ei ole oikein.