Suhteellisesti suurinta kustannusten nousu oli ruotsinkielisten kuntien lisäksi kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa. Keskimäärin nousu oli 15 prosenttia päiväkotitoiminnassa mukana olevaa lasta kohden.

Kuntaliiton mukaan kuluja ovat lisänneet esimerkiksi lakimuutokset, jotka koskevat varhaiskasvatuksen tukea ja asiakasmaksuja. Erityisesti kustannusten nousu on kohdistunut päiväkotitoimintaan ja henkilöstökuluihin.

Nousua selittää osin myös varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän kasvu. Kuntaliiton mukaan erityisesti alle kolmevuotiaiden määrä päiväkodeissa on lisääntynyt vuosina 2021-2023, mikä kasvattaa kuntien kuluja, koska pienten lasten kanssa työskentelyyn tarvitaan suhteessa enemmän henkilökuntaa. Muutoksen taustalla on kotihoidontuen käytön väheneminen.

Kuntaliiton mukaan perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt, kun päiväkodeissa olevien lasten määrä on kasvanut. Samoin yksityisen hoidon tuen käyttö on vähentynyt, mutta palvelusetelitoiminta on lisääntynyt.

KUNTALIITTO kertoo myös, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokset ovat pienentäneet asiakasmaksutuottoja merkittävästi. Nykyisin lähes 54 prosenttia varhaiskasvatusta käyttävistä perheistä ei tulojen perusteella maksa varhaiskasvatuksesta.

-  Aiempaa laajempi maksuttomuus on myös muuttanut kuntalaisten palvelukäyttäytymistä. Perheet eivät enää ilmoita esimerkiksi poissaoloista yhtä kattavasti kuin aiemmin. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että päiväkotiin on palkattu esimerkiksi sijaisia, joita ei sitten olisikaan tarvittu, kun kaikki lapset eivät olekaan saapuneet hoitoon, Lahtinen jatkaa.

Suhteessa eniten maksutuotot ovat vähentyneet pienemmissä kunnissa.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.55.