– Suomi ei voi pysähtyä ja seurata vain sivusta, vaikka eteen tulisi finanssi-, energia-, ilmasto- tai huoltosuhdekriisi. Kriisienkin hetkellä on kyettävä katsomaan jatkuvasti eteenpäin ja uudistumaan, jotta voimme vastata myös tulevaisuuden uhkakuviin ja haasteisiin mahdollisimman hyvin. Se onnistuu vain luomalla uutta, investoimalla, innovoimalla ja toimimalla kansainvälisesti. Muuten vaarana on, että taannumme ja kykymme selviytyä tulevaisuuden haasteista murenee, Paatero totesi tiedotteensa mukaan.

Paatero katsoo, että erityisesti tulevaisuuslukutaitoa tarvitaan jatkossa vahvasti päätöksenteon tukena. Myös OECD on Suomea koskevassa raportissaan suositellut parempaa tulevaisuuslukutaitoa politiikkatoimien valmisteluun.

– Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on suunnitellut kansanedustajille suunnattua tulevaisuuslukutaitokoulutusta. Se olisi erittäin tarpeellista, sillä päättäjien parempi tulevaisuuslukutaito vahvistaisi maamme valmistautumista, varautumista, joustavuutta ja kestävyyttä sekä kykyä sopeutua – eli resilienssiä. Emme voi kasvattaa resilienssiämme vain vasta kriisin keskellä, vaan sitä on tehtävä jatkuvasti.

– Maailmaa on kyettävä tarkastelemaan pidemmälle aikavälille kuin neljä vuotta ja hallitusohjelma kerrallaan. Jos politiikka on sitä, että reagoidaan vain sen hetken ongelmiin ja hoidetaan kriisejä pistemäisesti, menetämme otteemme maamme tulevaisuuden hallinnasta, Paatero pohtii.