Politiikka
28.7.2023 08:44 ・ Päivitetty: 28.7.2023 08:44
Kuntapäättäjien kädet on sidottu, kansanedustaja parahtaa – ”Valtionosuusleikkaukset osuvat väistämättä maamme lapsiin ja nuoriin”
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman merkittävät leikkaukset niin kuntien valtionosuuksiin kuin myös koulutuksen järjestämiseen nakertavat hallituksen uskottavuutta perusopetuksen vahvistamisessa, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma katsoo.
Kuntien valtionosuuksiin tehdään indeksileikkauksia 126 miljoonaa euroa. Heinäluoma summaa näiden leikkausten tarkoittavan kipeitä leikkauksia varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, liikuntaan ja kulttuuriin.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä leikataan 175 miljonaa euroa. Leikkaukset pitävät sisällään aikuiskoulutustuen lopettamisen, avoimien yliopisto-opintojen kallistumisen ja vapaasta sivistystyöstä leikkaamisen. Valtion rahoitusta vähennetään kansalaisopistoilta 12,5 miljoonaa euroa, opintokeskuksilta seitsemän miljoonaa euroa, kesäyliopistoilta kaksi miljoonaa euroa, kansanopistoilta kaksi miljoonaa euroa ja liikunnan koulutuskeskuksilta 1,5 miljoonaa euroa.
– Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä ja peruskoulun opettaja näkee työssään lasten tarpeiden ja oireilun kasvun. Valitettavasti hallituksen linjaamat kuntien valtionosuuksien indeksileikkaukset heikentävät kuntien mahdollisuutta panostaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Pelkään varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja peruskoulun opettajien väsyvän totaalisesti työtaakan alle, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.
Heinäluoma arvioi hallituksen kaavailemien kuntiin osuvien leikkausten enteilevän kuntapäättäjille vaikeita aikoja, kun ensi vuoden budjettineuvottelut alkavat kunnissa syksyllä.
Kansanedustaja muistuttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä on supistunut, joten kuntien valtionosuuksien leikkaukset tarkoittavat leikkauksia niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, nuorisotyöhön kuin myös liikunta- ja kulttuuripalveluihin.
Kaupunginvaltuutettunakin vaikuttava Eveliina Heinäluoma nostaa esimerkiksi kotikaupunkinsa Helsingin, jossa lasten ja nuorten määrä kasvaa vuosittain.
– Tulevina vuosina toisen asteen ikäluokat kasvavat voimakkaasti Helsingissä. Toisen asteen opiskelijoita 16-18-vuotiaita on vuonna 2026 yli 2 000 enemmän ja vuonna 2030 jopa yli 3 000 enemmän kuin vuonna 2022. Tahti on ollut koko ajan kiihtyvää, hän avaa tiedotteessa.
Samalla yhä useampi peruskoulun oppilas tarvitsee oppimiseensa tukea, hän jatkaa. Suomessa tehostettua tukea sai 75 800 eli 13,5 prosenttia peruskoulun oppilaista ja erityistä tukea 53 100 eli 9,4 prosenttia peruskoulun oppilaista. Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus kasvoi 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
– Syksyllä budjettineuvotteluihin kokoontuvat kaupunginvaltuustoryhmät saavat eteensä ensimmäiset leikkauslistat. Sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa kuntapäättäjien kädet on sidottu. Hallituksen päättämät kuntien valtionosuusleikkaukset osuvat väistämättä maamme lapsiin ja nuoriin, Heinäluoma toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.