Opiskelun ja tuen saannin vaikeuttaminen on Luukkaisen mielestä ”kuntapäättäjiltä vastuuton teko”, kun tavoitteelliseen opiskeluun palaamisen tulisi olla yhteinen kansallinen tavoite.

– Kevään poikkeusolot peruskoulun etäjaksoineen aiheuttivat kiistatta oppimisvajetta. Oppilaat ja opiskelijat tarvitsevat tänä lukuvuonna tavallista enemmän pätevän opettajan antamaa tukea ja ohjausta. Miten tämä tapahtuu, jos opettajat joutuvat lomautetuiksi ja suunnitelmallinen opiskelu estyy käytännössä viikkokausiksi, Luukkainen kysyy tiedotteessa.

Luukkaisen mukaan kuntien pitää selvittää, millaista oppimisvajetta koronatilanne on tähän mennessä aiheuttanut, ja mikä on kuntien suunnitelma niiden paikkaamiseksi.

Puolenkymmentä kuntaa on Luukkaisen mukaan onneksi jo perunut opetushenkilöstön lomautuspäätöksen, kun ne punnitsivat hyötyjä ja haittoja vielä kerran uudelleen.

– Toki lomauttajakunnat pelkäävät myös, että valtio perii niiltä takaisin ylimääräisen valtionavun, jos ne omilla päätöksillään hankaloittaa opetusta. Lain mukaan oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen kaikkina koulupäivinä, Luukkainen muistuttaa.

Yt-neuvottelut kesken 16 kunnassa

Yt-neuvotteluja on OAJ:n tietojen mukaan käyty kaikkiaan noin 200 kunnassa, joista 113 on luopunut henkilöstömenoleikkauksista. Opetusalan ammattijärjestön jäseniä on lomautettu tänä vuonna kaikkiaan 63 kunnassa, joista 19 lomauttaa opetushenkilöstöä tänä syksynä. Yt-neuvottelut ovat yhä kesken tai niiden tulosta odotetaan 16 kunnassa, OAJ kertoo.

OAJ:n mukaan suurimpia syksyllä lomauttavia kuntia ovat Kouvola, Seinäjoki ja Iisalmi. Lomautusvaihtoehto on OAJ:n mukaan ollut esillä muun muassa Vaasassa, josta odotetaan kaupunginhallituksen päätöstä 21.syyskuuta.