Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä, koska sähköntuotannon päästöt laskivat Suomessa merkittävästi.

Kuntien päästöjä ovat vähentäneet sähköntuotannon puhdistuminen muun muassa kasvaneen tuulivoimatuotannon seurauksena, öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla sekä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentäminen kaukolämmön tuotannossa. Myös kaukolämmön, teollisuuden ja tieliikenteen päästöt laskivat vuonna 2019.

Vuonna 2019 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (25 prosenttia), maataloudesta (18 prosenttia), kaukolämmöstä (15 prosenttia) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 13 prosenttia).

Maakunnittain kasvihuonekaasujen päästömäärissä asukasta kohden on huomattavia eroja. Suurimmat päästöt asukasta kohden oli vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa. Listan toisessa päässä olivat tiheästi asutut Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Syken erikoistutkijan Santtu Karhisen mukaan erot selittyvät paljolti liikenteellä, maataloudella ja kaukolämmön tuotantotavalla.

Pinta-alaltaan isot maakunnat ja työssäkäyntialueet, joissa ajetaan autolla töihin toiseen kuntaan, selittävät eroja tieliikenteen puolella.

Karhisen mukaan niissä maakunnissa, joissa harjoitetaan turvetuotantoa, myös käytetään turvetta polttoaineena kaukolämmön tuotannossa.

–  Se on yksi asia, joka selittää maakuntakohtaisia eroja, sanoo Karhinen STT:lle.

Karhisen mukaan kuntaomisteisten energiayhtiöiden ratkaisuihin voivat vaikuttaa myös alueen työllisyyskysymykset.

Hinku-laskenta on tarkoitettu kunnan päästöjen seurantaan

Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa Hinku-laskennassa pyritään poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle.

Karhisen mukaan maatalous on rajatapaus sen suhteen, kuinka paljon kunta pystyy ohjaamaan sen päästöjä.

–  Jos kunta haluaa seurata omaa päästökehitystään, niin sitä seurata myös siten, että jättää maatalouden pois, sanoo Karhinen.

Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys.

Ensi vuonna nykyisen laskentatavan rinnalle on tulossa kulutukseen perustuvaa laskentaa, joka ottaa huomioon tuotteiden ja palveluiden koko ketjun.

Uutista täydennetty kauttaaltaan.