Nykyisellään kuntien kirjastoilla tai niiden yhteenliittymillä, kirjastokimpoilla, on kullakin oma digikokoelmansa, joka on vain sen omien asiakkaiden käytössä.

E-kirjaston on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alkukuukausina. Ennakkokyselyn mukaan 85-90 prosentilla suomalaisista olisi tuon jälkeen pääsy tähän yhteiseen kokoelmaan, kertoo e-kirjastohankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen.

Kunnat tekevät päätöksiä e-kirjastoon liittymisestä loppuvuoden aikana.

-  Voi esimerkiksi olla, että lomailevalla mökkiläisellä on oman kotikirjastonsa kautta pääsy laajaan aineistoon, naapurissa asuvalla paikkakuntalaisella ei, hän kuvaa nykytilanteen vinoutuneisuutta.

Eri aineistoja joutuu toistaiseksi myös hakemaan eri paikoista: tuolta suomenkielisiä e-kirjoja, tuolta digilehtiä. Teknisiä ratkaisujakin on käytössä useita.

-  Jatkossa käyttäjä saa aineistot yhdellä kirjautumisella yhdestä paikasta.

E-KIRJASTOSTA ei tule oikotietä päästä nopeasti kiinni hittikirjoihin. Kirjastoilla ei ole aikeita haastaa kirjabisnestä ja kilpailla kaupallisten äänikirjapalvelujen kanssa – eikä myöskään rahaa hankkia digiaineistojen käyttöoikeuksia määrättömästi.

Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastojen printtikirjojen tapaan myös e-kirjastossa joutuu jonottamaan suosituimpia nimikkeitä.

-  Aineistoja ei tule rajattomasti saataville kaikille yhtä aikaa, Sivulainen tiivistää.

Kirjastot toki kilpailuttavat hankintansa, mutta muutoin printti- ja digiaineiston hankinnassa on iso ero. Kirjastot voivat ostaa printtikirjoja vapaasti, mutta digiaineistoa ne saavat vain, jos aineiston omistaja haluaa myydä käyttöoikeuksia.

Kirjankustantajat ja muut aineistojen oikeuksien haltijat ovat osin suhtautuneet e-kirjastoon varauksellisesti. Huolena on ollut muun muassa se, vähentääkö e-kirjasto printtikirjojen myyntiä. Digiaineistojen tuotot kirjailijalle ja kustantajalle ovat pienempiä kuin painetussa.

Sivulainen uskoo, että tilanne helpottuu, kunhan kustantajien kanssa löydetään sopiva malli käyttöoikeuksien myyntiin.

SIVULAISEN mukaan ajatuksena ei ole väkisin edistää kirjastojen aineiston digitaalisuutta, vaan vastata asiakkaiden tarpeeseen. Lähimpien 5-15 vuoden aikana suunta vienee joka tapauksessa enenevästi kohti digiaineistoja.

Toistaiseksi digiaineistot ovat kirjastoissa hyvin suppeita. E-kirjojen ja e-äänikirjojen osuus kokoelmissa on vajaa kaksi prosenttia ja lainojen osuus on 2,3 prosenttia kirjojen kokonaislainauksesta.

Suosituimpia ovat digilehdet. Kirjastojen e-lehtiä luettiin viime vuonna 6,4 miljoonaa kertaa ja e- ja äänikirjoja lainattiin 1,6 miljoonaa kertaa.

Kunnat maksavat e-kirjaston palvelusta 0,7 euroa asukasta kohden vuodessa. Osassa kuntia digiaineistoihin käytetään nyt selvästi tätä vähemmän, osassa jopa yli kaksi euroa asukasta kohti.

Merja Könönen / STT