Aiemmissa kotimaisissa työeläkejärjestelmään kohdistuneissa tutkimuksissa työhön palanneiden osuudet ovat vaihdelleet pääosin reilusta kymmenestä prosentista 25 prosenttiin.

Voimassa oleva työsuhde ennen kuntoutustuen alkamista, nuorempi ikä ja kuntoutustoimenpiteisiin osallistuminen edistävät kirjallisuuskatsauksen mukaan työhön paluuta.

– Jos perusteena kuntoutustuelle oli somaattinen sairaus, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaus, työhön paluu oli tutkimusten mukaan todennäköisempää verrattuna mielenterveyden häiriöihin, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelan tiedotteessa.

Kahden vuoden sisällä kuntoutustuen alkamisesta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle oli siirtynyt 23 % ja neljän vuoden sisällä 31 %. Yhteensä 66 % kuntoutustuen vuonna 2015 aloittaneista oli täydellä tai osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella kahden vuoden kuluttua ja 55 % neljän vuoden kuluttua.

– Myös sillä, mistä eläkejärjestelmästä kuntoutustuki oli myönnetty, oli merkitystä. Kuntoutustuen jatkuminen kahden vuoden seurannassa oli yleisintä vain Kelan kuntoutustukea saaneilla, jotka ovat usein nuoria. Työhön paluu taas oli yleisempää niillä, jotka saivat kuntoutustukea vain työeläkejärjestelmästä, Laaksonen toteaa tiedotteessa.

Työhön palanneita kahden vuoden sisällä kuntoutustuen alkamisesta oli 10 % ja neljän vuoden sisällä 13 %. Seurannan päättyessä vain Kelan kuntoutustukea saaneista työssä oli 6 %, molemmista järjestelmistä kuntoutustukea saaneista 12 % ja vain työeläkejärjestelmästä kuntoutustukea saaneista 16 %.

Työhön palaamista ja eri etuuksille siirtymistä tarkasteltiin myös sen mukaan, olivatko kuntoutustuen aloittaneet saaneet työeläkekuntoutusta, Kelan kuntoutuspalveluja tai kuntoutusrahaa ensimmäisen vuoden aikana kuntoutustuen alkamisen jälkeen. Kuntoutusta ensimmäisen vuoden aikana saaneilla työhön palaaminen oli yleisempää kuin niillä, jotka eivät olleet saaneet kuntoutusta.

Kuntoutusta saaneista 21 % ja niistä, jotka eivät kuntoutusta olleet saaneet, 10 % oli työssä neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta. Erityisesti nuorimmilla kuntoutustuen jatkuminen oli selvästi harvinaisempaa niiden joukossa, jotka olivat saaneet kuntoutusta. Kuntoutusta saaneet nuoret olivat myös harvemmin siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin työhön.

Koska kuntoutustuelta palataan keskimäärin harvoin työelämään, opiskelu- ja työkykyä edistävään kuntoutukseen ja muihin palveluihin pitäisi päästä aiempaa varhemmin ennen kuin riski pitkittyvään työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi.

– Selvityksen tulokset toivat esille kuntoutukseen liittyvän mahdollisuuden vähentää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja edistää työhön paluuta, vaikka kuntoutustuki olisi jo alkanut, Koskenvuo sanoo tiedotteessa.

Selvitys on STM:n tilaama ja se on toteutettu Kelan tietopalvelujen ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksen yhteistyönä. Selvitys liittyy tavoitteeseen ehkäistä kuntoutustukien pitkittymistä ja muuttumista pysyviksi työkyvyttömyyseläkkeiksi.