Koulutusvastuita esitetään laajennettavaksi kuudessa yliopistossa ja yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Uusien koulutusvastuiden mukaisten koulutusten on tarkoitus alkaa vuoden 2023 aikana.

Kurvinen ei säästellyt sanojaan uudistusta kehuessaan.

– Tämä on yksi massiivisimpia korkeakoulutuksen laajennuksia Suomen lähihistoriassa. Tämä on tämän vaalikauden suurin koulutusvastuiden lisäys, Kurvinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Korkeakoulutuksen koulutusvastuiden lisäämisen ohella myös aloituspaikkojen on jo aiemmin lisätty. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020-2022. Ministeri hiljattain aloittanut Kurvinen teki loppuvuodesta 2022 linjaukset noin 2 300 uudesta aloituspaikasta korkeakoulutukseen eri pu0lilla Suomea.

Uutta rahaa korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille ei kuitenkaan koulutusvastuita lisättäessä anneta. Kurvinen kertoi, että laajentamisessa yksi merkittävä kriteeri on ollut se, että korkeakoulut pystyvät hoitamaan nykyiselllä rahoituksellaan tulevat vastuut.

Koulutusvastuun laajennuksen taustalla saattaa Kurvisen mukaan olla myös alueiden vahva sitoutuminen eli elinkeinoelämä ja kunnat ovat esimerkiksi sitoutuneet lahjoitusprofessuureihin.

Korkeakoulut tekevät jonkin verran myös uudelleenkohdennusta eli lopettavat tiettyjä koulutuksia ja aloja. Samalla ne saavat ministerin mukaan uusia aloja, joille voi olla enemmän tarvetta ja kysyntää paikallisella alueella ja elinkeinoelämässä.

Mitään massiivisia tiedekuntien lakkautuksia tai linjojen sulkemisia ei tule. Kurvinen puhui pienistä uudelleenkohdennuksista.

– Kyllä kokonaisuus on (koulutusvastuita) laajentava.

Ministeriöstä on vahvistettu STT:lle, että tässä yhteydessä yksikään korkeakoulu ei luovu aiemmasta koulutusvastuustaan. Sen sijaan niillä on mahdollisuus vähentää opiskelijamäärää toisaalla.

OKM:n ylijohtaja Atte Jääskeläinen muistutti, että suomalaisessa järjestelmässä rahoitusmalli ohjaa tutkintokatoilla sitä, kuinka paljon korkeakouluilla on kannattava lisätä koulutusta.

– Meidän tutkintokatot ovat tällä hetkellä korkeammat kuin se, kuinka paljon tutkintoja suoritetaan. Eli periaatteessa korkeakouluilla on kannuste lisätä koulutusta, hän sanoi.

Kurvinen puhui tiedotustilaisuudessa jälleen myös hajauttavan korkeakoulupolitiikan puolesta.

– Suomessahan on ollut nyt parikymmentä vuotta sellainen kuvio, että profiloitumisen ja laadun valepuvussa on keskitetty koulutusta. Nyt se loppuu. Se on loppunut nyt. Siinä suunta on muuttunut. Mutta profiloitua pitää. Siinä ei minun mielestäni ole järkeä, että jokainen yrittää tehdä kaikkea, vaan korkeakoulujen pitää miettiä, missä ne ovat vahvoja, mikä on alueellinen tehtävä ja mikä on kansallinen tehtävä eli miten jokainen korkeakoulu palvelee omaa kaupunkiseutua ja maakuntaa ja miten koko Suomea. Totta kai kun eletään yhteisessä maailmassa, myös globaalia vaikuttavuutta pitää jokaisen hakea, Kurvinen sanoi.

Nyt julkistetut koulutusvastuiden muutokset eivät edellytä lakimuutoksia. Koulutusvastuut myönnetään muuttamalla valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvastuita koskevia asetuksia sekä ammattikorkeakoulujen toimilupia, OKM toteaa tiedotteessaan.

Valtioneuvosto päättää yliopistojen uusista tutkinnonanto-oikeuksia koskevista asetusmuutoksista sekä ammattikorkeakoulujen koulutusvastuita koskevista toimilupien muutoksista yleisistunnossaan torstaina 13.1.2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa asetuksen yliopistojen tarkemmista alakohtaisista koulutusvastuista.

Katso tästä linkistä, millaisia uusia koulutusvastuita korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut saavat

Uutiseen lisätty kello 16.59 kappale, joka kertoo STT:n saamasta vahvistuksesta