Mukaan välikysymykseen keskusta kelpuutti vain Harry Harkimon Liike nytin, ei muita oppositiopuolueita.

Hallitus on päättänyt hillitä sote-palvelujen kustannuksia 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Hyvinvointialueet kamppailevat tällä hetkellä isojen alijäämien kanssa ja palveluverkostoa saatetaan karsia rajusti.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei halua mennä vielä tässä vaiheessa detaljeihin siinä, miten keskusta ratkaisisi soten rahoituksen. Kantoja on luvassa vaihtoehtobudjetissa. Tiettyjä ehdotuksia puolueesta on kuitenkin jo tullut. Kun nykylainsäädäntö pakottaa hyvinvointialueet kattamaan tänä vuonna kertyneet alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä, keskusta höllentäisi alijäämien kattamisen aikaa ainakin neljään vuoteen.

– Me näemme nyt, millainen paniikki hyvinvointialueilla on syntynyt. Nyt ollaan paniikissa tekemässä lyhytnäköisiä säästöjä, Kurvinen sanoo.

Soten päätehtävä eli perustason palveluiden vahvistaminen on jäämässä hallituksen säästölinjalla jalkoihin.

– Pitäisi palata niin sanottuun perusuraan sote-menojen kasvussa, Kurvinen toteaa.

– Totta kai ei voi niinkään ajatella, että soteen käytetään rahaa täysin määrättömästi, hän lisää ja nostaa esiin keskustan ehdotuksen, jonka mukaan esimerkiksi Kelan maksamat matkakorvaukset voitaisiin siirtää osaksi hyvinvointialueiden rahoitusta. Tässä olisi kyse noin 300 miljoonasta eurosta.

KUN edellinen hallitus kiisteli viime tammikuussa lisätalousarviosta, SDP:stä penättiin 500 miljoonaa lisärahoitusta soteen. Alun perin vaade oli jopa 700 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöpuolue keskusta vastusti asiaa ja olisi ollut tarjoamassa soteen paljon vähemmän lisärahaa. Keskusta halusi rahaa ennen kaikkea maataloudelle.

– Näitä asioita ei voi laittaa samalle viivalle, Kurvinen sanoo ja toteaa, että lisätalousarvioon liittynyt maatalouden tuki oli loppujen lopuksi 96 miljoonaa ja siitä käytettiin 30-40 miljoonaa euroa.

Lisäbudjetti lupasi sotelle lopulta 500 miljoonaa euroa.

Oletteko nyt sitä mieltä, että 500 miljoonaa euroa oli lopulta hyvä päätös kuitenkin?

– Varmaan taustalla oli viime kaudella se, jos taaksepäin katsotaan, että kehyksissä ei kyetty pysymään. Keskusta oli ainut hallituspuolue, joka halusi tietyllä tapaa ylläpitää talouspolitiikan kuria ja järjestystä. Tilanne oli vain se, että täytyi jotain rotia pitää taloudenpidossa.

– Mutta toki pitää olla itsekriittisiä myös keskustassa, SDP:ssä ja kaikissa viime vaalikauden hallituspuolueissa, että tämä (soten) rahoitusjärjestelmä ei varmasti ole valmis. Siinä on varmasti tekijöitä, joita pitää korjata. Voi olla, että siellä on myös rakenteellista vajetta, en ota kantaa, kuinka paljon se on. Mutta voi olla, että tämä rahoitusjärjestelmä synnyttää myös rakenteellista vajetta. Sitä pitää oikaista. Totta kai siinä on vastuuta keskustalla ja demareilla, Kurvinen sanoo.

PERUSSUOMALAISIIN päin viesti on vielä tylympi.

– Heillä ei ole mitään (sote-)mallia. He eivät edes yrittäneet.

Iltalehden tietojen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra olisi kuvaillut eduskuntaryhmälleen edellisen hallituksen rakentamaa sote-mallia voimakkain sanankääntein. Iltalehti kirjoittaa, että Purran mukaan sote-uudistus olisi ”sysipaska uudistus”, eikä sellaista mallia ja hyvinvointialueiden määrää olisi pitänyt tehdä.

Tällaista puhetta Kurvinen pitää vastuunpakoiluna.

– Se on sitä, että luullaan, että voi mennä hallitukseen ja ei joudu vastaamaan kaikista maan asioista. Sitten kun mennään hallitukseen, olet vastuussa kaikista mahdollisista maan asioista. Jos kerran on sitä mieltä, että malli on niin “sysikakka” niin sitten pitäisi kertoa, miten sitä aikoo muuttaa.

– On kummallista, että pääministerin sijainen ja valtiovarainministeri vain haukkuu, että edellinen hallitus teki virheitä. Ehkä teki ehkä ei, mutta nyt pitäisi perussuomalaisten kertoa, miten he korjaavat tämän.

Purra ei eilen kyselytunnilla Iltalehden jutussa väitettyjä sanamuotoja kommentoinut, kun keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti ne esiin.

YLE kertoi eilen, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö katsoo, että alueella ei pystytä turvaamaan perusoikeuksia ilman lisärahoitusta. Nyt harkitaan kääntymistä valtion puoleen ja kyse on kymmenien miljoonien eurojen rahatarpeesta. Tällaisen tien päässä saattaisi lopulta olla hyvinvointialueen arviointimenettelyyn päätyminen.

Kurvinen toteaa, että eri hyvinvointialueitten tämänhetkisten alijäämien kattaminen on erittäin haastavaa.

Hän viittaa valtiovarainministeriön viime maaliskuiseen meno- ja rakennekartoitukseen. Kurvisen mukaan sen viesti oli, että pitäisi uskaltaa kertoa, mitä tehtäviä vähennetään eli käytännössä miten palvelutasoa alennetaan.

– Pitäisi uskaltaa sitten tarttua niihin eikä niin, että vaatii hyvinvointialueilta nykyistä palvelutasoa tai jopa korkeampaa palvelutasoa vähemmällä rahalla.

Kurvinen summaa menokartoituksen lopulta kertovan siitä, että Orpon hallituksen säästölinja ei ole realistinen.

– He eivät uskalla tarttua niihin tehtäviin, vaan yrittävät vain luoda puolentoista miljardin säästön sinne.

Kurvinen sanoo, että näistä syistä keskustan ryhmä on tehnyt aloitteen hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen aikataulun höllentämisestä.

VIIME aikoina julkisuuteen ponnahtaneeseen kysymykseen sote-vuokratyövoiman korkeista hinnoista Kurvisella ei ole täsmäratkaisua.

– Se on selvää, että siihen on haettava valtakunnallisia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on se, että hyvinvointialueet alkavat yhdessä tehdä yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa sillä tavalla, että tukkivat yhdessä porsaanreiän, Kurvinen sanoo ja kertoo pitävänsä vasta toissijaisena vaihtoehtona lainsäädäntöön kajoamista.

Kurvinen lisää, että “kermankuorintaa” ei saa synnyttää, mutta hän ymmärtää myös vuokratyöyrityksiä ja yksityisellä työskenteleviä siinä mielessä, että hyvinvointialueidenkin on pohdittava omaa työnantajatoimintaansa ja siihen liittyviä joustoja työntekijöille.

– Yksityiset yritykset ovat osanneet paremmin houkutella työnantajana osaajia ja tarjota joustavuutta eri elämäntilanteisiin. Kyllä jonkin verran täytyy myös julkisten työnantajien katsoa peiliin. Mutta onhan tässä moraalikatoa ja kermankuorintaa (yksityisissä yrityksissä) ja se täytyy blokata.

OTSIKOISSA ovat olleet myös hyvinvointialueiden sote-johdon korkeat palkat.

Kurvinen sanoo tähän yleisellä, että paitsi johtoa myös hyvinvointialueiden keskushallintoa on katsottava kriittisesti – eli onko säästämisen varaa.

– Ovatko tukipalvelut ja hallinto paisuneet liian suuriksi.

Julkisuudessa olleista yksittäisistä palkoista ja työsuhde-eduista kuten autoista Kurvinen muistuttaa, että jokaisen julkisessa tehtävässä veroeuroilla työskentelevän on muistettava tietty etiikka ja moraali.

– Kun ollaan töissä yhteisillä rahoilla, silloin täytyy olla tietynlaista etiikkaa ja ryhdikkyyttä. Muuten en ehkä yksityiskohtiin mene, mutta jokaisen soisi miettivän, ihan niin kuin jokaisen kansanedustajan ja kunnanjohtajan pitää miettiä toimintaa.

Vaikka Kurvinen säästäisi myös keskushallinnosta, hän huomauttaa niiden kokoluokasta todeten, että pelkillä hallintosäästöillä sote-asiat eivät loppupeleissä oikene.