Mielipiteet
19.7.2016 09:10 ・ Päivitetty: 19.7.2016 09:10
Kuuden tunnin työaika harkintaan
Suomessa kovaa kyykytyslinjaa ajava keskustalaisten, perussuomalaisten ja kokoomuslaisten värittämä hallitus haluaa, että suomalainen työntekijä tekee lisää töitä – ilmaiseksi. Lisäksi työntekijän sosiaaliturvamaksuja siirretään työntekijän maksettavaksi. Valtio kompensoi tätä alentamalla työnteon verotusta. Toisin sanoen valtio siis maksaa tulevaisuudessa siitä, että työnantajat saavat lisää rahaa. Kilpailukykysopimus oli ja on edelleen naurettava räpellys, kuten täällä kotimaassa ja ulkomaillakin on tajuttu.
Ehkäpä suurimpana ihmettelyn aiheena on tuo työajan kasvattaminen. Kuka siitä hyötyy ja miten? Sain olla tänä kevään niin oman ammattiliittoni liittokokouksessa, kuin SAK:n edustajakokouksessakin. Kummassakaan kokouksessa, joihin osallistui satoja työntekijöiden edustajia, ei löytynyt ensimmäistäkään henkilöä, joka olisi osannut kertoa kilpailukykysopimuksen tuoman työajan pidentämisen hyödyistä. Suomi ei tällä nouse kasvu-uralle. Työnantajat saavat ehkä lisää rahaa taskuihinsa – jos pystyvät järkevästi hoitamaan todella vaikeasti sovitun työajanlisäyksen.
Tyytyväinen ja iloinen työntekijä sairastaa vähemmän ja jatkaa työuraansa pidemmälle, koska hänen hyvinvointinsa paranee.
Monesti meillä täällä Suomessa ollaan toitotettu länsinaapurimme loistokkaiden ideoiden perään. Poliitikot usein haikailevat esimerkiksi niin sanotun Ruotsin mallin perään. Nyt meillä olisi oiva tilaisuus ottaa hyvää esimerkkiä Ruotsista! Kirjoittakaapa Googlen hakuun Ruotsi, työaika ja lyhennys. Haku tuottaa otsikoita kuten: “Ruotsissa kokeillaan kuuden tunnin työpäivää”, “Kuuden tunnin työpäivä kantaa hedelmää Ruotsissa” ja “Ruotsin kuusituntinen työpäivä on menestys – jos poliitikot sen sallivat”. Maaliskuun loppupuolella myös New York Times julkaisi artikkelin, jossa kehutaan Ruotsin kuuden tunnin työpäivän tuomista menetyksiä suuremmista hyödyistä.
Kuuden tunnin työpäivän pelätään alentavan kilpailukykyä, kun työntekijät saavat kuitenkin saman palkan. Ruotsin kokeilussa ollaan kuitenkin päästy toisenlaisiin tuloksiin; muun muassa tuottavuus on kasvanut huimasti. Lyhyempi työviikko antaa työntekijälle enemmän aikaa itselleen. Tästä hyötyy myös koko työntekijän perhe ja kuten New York Times:n artikkelissa todetaan: “What’s good is that we’re happy and a happy worker is a better worker.”. Tyytyväinen ja iloinen työntekijä sairastaa vähemmän ja jatkaa työuraansa pidemmälle, koska hänen hyvinvointinsa paranee.
Toisin kuin työajan lisääminen, sen vähentäminen voi myös johtaa uusien työpaikkojen syntyyn.
Elämme ajassa, jolloin asiat muuttuvat nopeasti ja jokin mikä on toiminut vuosia tai vuosikymmeniä ei ehkä enää huomenna toimikaan. Meidän on pysyttävä muutoksen mukana, jos tahdomme, että Suomi nousee myös suomalaisille siksi ihailtavaksi maaksi, jollaiseksi se on monessa ulkomaalaisessa vertailussa nostettu. Suomesta on löydettävä uskallusta ja kokeilunhalua! Suomalaistenkin yritysten olisi lähdettävä kokeilemaan kuuden tunnin työpäivää – otetaan sitä mallia nyt sieltä länsinaapurista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.