Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Kuulostaa järjettömältä” – SDP:n kansanedustaja kivahtaa ydinaseiden seurantaryhmän raportista

Marja Luumi
Kansanedustaja Jani Kokko (sd.).

Suomen kannattaa suhtautua varauksellisesti Naton ydinaseiden käytön harjoituksiin ja niihin osallistumiseen, linjasi ydinasekysymystä käsitellyt seurantaryhmä tuoreessa raportissaan.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Seurantaryhmän jäsen on muun muassa poliittisen historian dosentti, entinen pitkäaikainen SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Kyseessä on rauhanjärjestöjen oma, epävirallinen työryhmä. Ryhmä kertoo kotisivuillaan, että sen asettajina olivat tammikuussa 2023 Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund, 18 rauhanjärjestön kattojärjestö, Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV, Tekniikka elämää palvelemaan TEP ja Pugwash Conferences on Science and World Affairs.

Ryhmä ei suosittele Suomen osallistumista ydinasehyökkäyksen harjoitteluun. Harjoituksia ei myöskään suositella sallittavan Suomen ilmatilassa. Seurantaryhmän mukaan Naton tavanomainen asevoima muodostaa riittävän suorituskyvyn hyökkäysten torjumiseksi.

SDP:n kansanedustaja, Yhdysvaltain politiikan asiantuntija Jani Kokko on esittänyt kritiikkiä raporttia kohtaan.

– Suomi on osa ydinaseallianssia mutta ”rauhanpuolustajien” mielestä Suomen ei tulisi osallistua ydinaseharjoituksiin vaan antaa muiden tehdä ratkaisut. Kuulostaa järjettömältä, hän tviittasi.

DEMOKRAATTI pyysi Kokon avaamaan näkemyksiään. Hän toteaa alkuun, että puolustusliitto Naton suurin pelote nojautuu ydinaseisiin.

Käytännössä Suomen puolustuksenkin viimekätinen takuu on nyt ydinasepelote, jonka tarkoitus on sodan estäminen.

Kokko sanoo kummeksuneensa Natoon liittymispohdinnan yhteydessä sellaisia keskusteluja, ettei Suomi olisi missään tekemisissä ydinaseisiin liittyvien kysymysten kanssa. Tällainen linja voisi Kokon mukaan tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa kaikki muut Naton jäsenmaat linjaisivat ja Suomi vain menisi muiden mukana ilman sananvaltaa.

– Minusta se on vähän epä-älyllistä. Nyt kun me menimme Natoon, me olemme kyllä nyt siellä ydinasesateenvarjon suojassa. Siinä suhteessa tulevat niihinkin liittyvät vastuut ja velvoitteet, Kokko toteaa.

Naton harjoitusohjelmiin on kuulunut myös ydinpuolustusharjoituksia.

Kokko ei lähtisi linjaamaan harjoittelutoimintaan osallistumistakaan ulos Suomen osalta.

Kokon mielestä suomalaisten olisi uutena jäsenmaana hyvä saada kokemusta Naton strategisesta suunnittelusta ja operatiivisesta toiminnasta.

Hän sanoo, ettei Suomen ei pidä ryhtyä vapaamatkustajiksi Natossa.

– Se on jotenkin huvittavaa, kun meillä oli Nato-optio, niin nyt meille näyttää tulevan Naton sisällä ydinaseoptio, että me voimme olla (harjoitusten) ulkopuolella samalla, kun kaikki muut kantavat vastuun ja taakan. Minusta tämä on aina niin erikoista keskustelua, että me onnistumme aina poimimaan rusinoita vain pois pullasta, hän kritisoi seurantaryhmän raporttia.

KOKKO ei siis olisi etukäteen rajaamassa pois minkäänlaista ydinaseisiin liittyvää harjoitustoimintaa Suomen osalta, ei edes mahdollisuutta käyttää niissä Suomen ilmatilaa.

– Minun nähdäkseni sotilaat ja upseerit osaavat sitten pohtia, missä harjoituksia kannattaa järjestää Naton jäsenmaiden alueilla ja mistä saa parhaan operatiivisen hyödyn. En ole nyt väkisin tänne hinkumassa Naton ydinaseharjoituksia, mutta minusta me emme voi rajata itseämme harjoitusten ulkopuolelle, ettei meidän pitäisi osallistua niihin millään tavalla. Minun mielestä se vähän vesittää meidän vastuutamme ja toisaalta myös meidän mahdollisuuttamme päättää asioista. Jos me olemme Naton jäseniä, kyllä minä haluaisin, että me olemme ihan täysivaltaisena kaikissa pöydissä ja suunnitteluissa mukana eikä mentäisi vähän niin kuin tällaisen ehkä meidän perinteisen ulkopoliittisen linjan kanssa, mitä se nyt on ollut tässä viimeiset vuosikymmenet.

Suomen tuoreessa Nato-laissa ei aseteta ydinaseita koskevia ehtoja Suomen tulevalle jäsenyydelle sotilasliitossa, mutta ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty ydinenergialaissa ja rikoslaissa. Siitä, mitä esimerkiksi ydinenergialaki tarkoittaa Nato-oloissa ja nähdäänkö Suomessa tarpeelliseksi muuttaa lakeja keskusteltaneen seuraavan hallituksen valmistellessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Ydinaseriisunnasta Kokko sanoo, että sen puolesta kannattaa puhua ja toimia, että ydinaseiden määrä maailmassa vähenisi.

Suomi on sitoutunut Naton tavoitteeseen edistää asevalvontaa ja ydinaseriisuntaa.

Kokko toteaa myös, ettei yksipuolinen aseistariisunta ole järkevin linja, kun Venäjä käy aggressiivista laajentumissotaa Ukrainassa ja Venäjältä on kuulunut myös ydinaseuhkauksia.

– Aikanaan 80-luvulla käytiin amerikkalaisista euro-ohjuksista keskustelua, että ne ovat pahoja, mutta sitten Neuvostoliiton ydinohjukset ovat rauhanohjuksia. Se menisi sitten vähän tällaiseen keskusteluun, minkälaisia kaikuja ehkä joissakin näissä raporteissakin on ehkä vähän nähtävissä.

MAINITTU ydinasekysymystä käsitellyt seurantaryhmä toteaa raportissaan, että ydinaseiden tuominen Suomeen on lainsäädännöllä kiellettyä eikä niiden ryhmittäminen Suomen maaperälle tai merialueelle kriisiaikanakaan ole edes sotilaallisesti tarkoituksenmukaista.

Raportin mukaan monet Naton jäsenmaat ovat periaatteellisista syistä jättäytyneet pois myös vuotuisista ydinsotaharjoituksista.

“Norja ei salli rauhan aikana ilmatilansa käyttöä ydinaseiden kuljetukseen. Suomen ei tule osallistua ydinasehyökkäyksen harjoitteluun eikä sallia sitä Suomen ilmatilassa”, raportissa muun muassa todetaan.

Naton ydinaseharjoituksissa koneet lentävät yleensä ilman varsinaisia ydinaseita. Viime vuoden lokakuussa 60 sotilaskonetta 14:stä eri Nato-maasta osallistui Belgian isännöimään ydinpuolustusharjoitukseen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE