Palola muistuttaa, että Suomessa on käytetty aiemmin indeksiehtoa, kun esimerkiksi inflaatio on ollut hyvin korkealla – kuten tilanne on nyt.

– Asia ei ole ollut ajankohtainen pitkään aikaan olemattoman inflaation takia. Mutta nyt olisi syytä miettiä, pitäisikö ottaa vanha tapa käytäntöön yhtenä mahdollisuutena, STTK:n puheenjohtaja sanoo Demokraatille.

Indekseillä on tarkistettu aikoinaan palkkoja, kun Suomessa vielä viilattiin laajoja kokonaisratkaisuja. Ne pystyttiin sisällyttämään keskusjärjestösopimuksiin. Palolan mukaan nykyisin liittokierrosten maailmassa ratkaisu olisi haasteellisempi. Hän toteaa, että STTK:ssa ei ole mietitty tarkemmin, miten indeksi käytännössä toteutettaisiin.

PALKANSAAJIEN ostovoiman hiipuminen nousi suureksi huolenaiheeksi STTK:n hallituksen syysseminaarissa.

– Huoli toimeentulosta on monissa perheissä täyttä totta. Sähkön hinnan kallistumisen lisäksi myös esimerkiksi palveluiden ja elintarvikkeiden hinnat nousevat. Palkankorotukset ovat jääneet tästä kehityksestä kovasti jälkeen, Palola kertoo.

Palkansaajien reaaliansioiden arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin neljä prosenttia. Palola viittaa myös tutkimuslaitos Laboren tuoreeseen selvitykseen: kaikkien ostovoima supistuu tänä vuonna, mutta vain toimihenkilöperheissä sama linja jatkuu myös ensi vuonna.

Kuluttajaliitto puolestaan on todennut, että viidennes kotitalouksista ei kestä minkäänlaista elinkustannusten nousua.

Palola pitää täysin selvänä sitä, että ensi vuoden palkankorotusten pitää olla korkeampia kuin mitä tälle vuodelle neuvoteltiin.

– Yritysten palkanmaksuvara on hyvä, mutta palkansaajien siivu yritysten kasvaneesta kakusta on selkeästi pienentynyt. Kun koronakriisin alussa tuettiin yritysten kilpailukykyä, nyt on vuoro tukea palkansaajien ostovoimaa.

Muun muassa STTK ja palkansaajakeskusjärjestö SAK ovat esittäneet, olisiko mahdollista siirtää sosiaalivakuutusmaksuja osittain työntekijältä työnantajalle. Työnantajapuolelta tähän tuli selkeä vastaus “ei”.

– Kyllä meidän jotain konsteja pitäisi löytää palkansaajan ostovoiman romahtamisen korjaamiseksi.

Ja se yksi vaihtoehto pohdittavaksi olisi Palolan mielestä indeksiehdon käyttöönotto.

NEUVOTTELUJA ensi vuoden palkankorotuksista on käynnistetty useammalla toimialalla – tuloksetta. Muun muassa kemianteollisuuden toimihenkilöitä koskevat neuvottelut katkesivat ja teknologiateollisuuden neuvotteluissakin takkuaa pahasti.

Palolan mukaan näyttää todennäköiseltä, että “perinteisen päänavaajan” leirissä ei saavuteta yhteisymmärrystä määräaikaan mennessä. Ja edessä näyttäisi olevan täysi työehtosopimuskierros ensi vuonna.

Hyvänä puolena mahdollisesti käynnistyvän työmarkkinarumban kannalta on Palolan mielestä kuitenkin se, että julkisella sektorilla – kunnissa ja hyvinvointialueilla – on olemassa työrauha joka tapauksessa.

– Mutta vähän huolestuneena odotamme sitä, mikä tulee olemaan yksityisen vientiteollisuuden ratkaisu.

Mutta se on Palolan mukaan yksi asia on STTK:ssa saletti: palkankorotuksista ei laisteta.

STTK:laiset liitot eivät myöskään hyväksy numerottomia palkankorotuksia, sillä se tekee kotitalouksien talouden suunnittelun mahdottomaksi.

Palola huomauttaa työnantajien ainaisesta hokemasta, että palkankorotuksille on väärä aika. Hän kehottaa katsomaan tilannetta muualla Euroopassa: siellä korotetaan palkkoja parhaillaankin 4-5 prosentin verran.

– Suomen kilpailukyky on varsin hyvä, mutta työnantajien vastaus palkankorotusvaatimuksille on, että “niillä menetetään kilpailukyky”. Mutta eivät korotukset tunnu olevan kuitenkaan muissa maissa ongelma.