Kyseessä on yhdeksäs vuosi peräkkäin, kun Suomi on listauksen kärjessä.

Kuuden onnellisimman maan joukosta löytyvät kaikki Pohjoismaat. Toiseksi onnellisimpia ollaan Islannissa ja kolmanneksi onnellisimpia Tanskassa. Onnellisuusmittauksen viimeisellä sijalla on Afganistan.

Jo aiempina vuosina kovaa nousua tehnyt Costa Rica rikkoo pohjoismaisen värisuoran kärkiviisikossa. Väli-Amerikassa sijaitseva Costa Rica on noussut sijalle neljä, kun vuosi sitten se oli sijalla kuusi.

UUVUTTAVAA puolustussotaa Venäjää vastaan käyvä Ukraina löytyy raportista vasta sijalta 111. Sen sijaan sodan neljä vuotta sitten aloittanut Venäjä on sijalla 79.

Vielä suurempi ero on nähtävissä Israelin ja Palestiinan välillä. Gazan kaistalla tuhoa kylvänyt Israel on raportin mukaan peräti maailman 8:nneksi onnellisin maa. Sen sijaan Palestiinan sijoitus on hieman Ukrainan yläpuolella, sijalla 109. Israelin ja palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin välille sovittiin aselepo viime vuoden syksyllä, mutta aselepoa on myös rikottu.

Kymmenen onnellisimman maan joukossa ei ole yhtään englantia pääkielenään puhuvaa maata. Näihin maihin kuuluvat Uusi-Seelanti sijalla 11, Irlanti (13), Australia (15), Yhdysvallat (23), Kanada (25) ja Britannia (29).

Raportin mukaan Aasian onnellisin maa on Taiwan sijalla 26, kun taas Afrikan onnellisin maa on Mauritius sijalla 73.

RAPORTIN mukaan länsimaalaiset nuoret ovat huomattavasti onnettomampia kuin 15 vuotta sitten. Tämän vuoden raportissa tarkasteltiin erityisesti sosiaalisen median vaikutuksia nuorten onnellisuuteen.

Yleisesti ottaen kevyt sosiaalisen median käyttö lisää onnellisuutta, mutta onnettomuus lisääntyy sosiaalisen median käytön kasvun myötä. Myös sillä on väliä, miten sosiaalista mediaa käytetään.

Nuoret näyttävät olevan tyytyväisempiä elämäänsä, kun he käyttävät enemmän kommunikaatioon ja yhteisöllisyyteen keskittyviä alustoja.

Raportin mukaan esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa käytetään sosiaalisen median alustoja enemmän kommunikointiin kuin selailuun. Nuorten onnellisuus ei näissä maissa ole vähentynyt samaan tapaan kuin monissa länsimaissa.

RAPORTIN onnellisuuslistausta varten tehdään kyselytutkimuksia kunkin maan kansalaisille.

Ihmisiä pyydetään arvioimaan elämänlaatuaan asteikolla 0-10. Tämän jälkeen tuloksista lasketaan keskiarvo ja maat laitetaan järjestykseen kolmen edellisen vuoden keskiarvon perusteella. Suomen tulos kymmeneen yltävällä asteikolla on 7,8. Suomi on noin 0,2 pisteen verran Islantia edellä.

Asiantuntijat tarkastelevat raportissa myös onnellisuuslukemaa selittäviä tekijöitä, kuten korruption määrää sekä elinajanodotetta. Onnellisuutta selittävillä asteikoilla Suomi löytyy niin ikään kärkimaiden joukosta.

Kaikissa vertailuissa Suomi ei kuitenkaan hätyyttele kärkeä. Esimerkiksi anteliaisuutta vertailtaessa Suomi sijoittuu huonosti. Anteliaisuutta mitataan muun muassa tutkimalla, onko ihmisillä tapana auttaa tuntemattomia tai tehdä lahjoituksia.