Syynä on yleisen heikon taloustilanteen lisäksi maan korkeimman oikeusasteen, perustuslakituomioistuimen, päätös, joka loi valtiontalouteen lähes koko Suomen budjetin kokoisen 60 miljardin euron aukon.

Edessä on todennäköisesti säästötoimia ja investointien perumisia, joiden vaikutus ulottuu Saksaa laajemmalle.

KARLSRUHESSA sijaitseva tuomioistuin totesi marraskuun puolivälissä, että hallituksen päätös siirtää koronakriisin seurausten hoitoon tarkoitettua lainarahaa pääosin vihreän siirtymän toteuttamiseen tarkoitettuun rahastoon on perustuslain vastainen. Päätös johti heti siihen, että yli 200 miljardin suuruisen ilmastorahaston investointisuunnitelmat jäädytettiin.

Saksaan perehtynyt erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta arvioi tuomioistuimen tyrmäyksen tulleen hallitukselle “aika lailla puskista” ja lisäksi hyvin hankalaan aikaan. Hänen mukaansa päätös on kuitenkin perusteiltaan hyvä.

- Jotkut rajat täytyy asettaa sille, mitä keinoja voidaan valtion budjetin laadinnassa noudattaa. Kyllähän tämä on aikamoista kikkailua ollut, Elo perustelee.

Hallituksen toimien perustuslainmukaisuuden valvonta on Suomessakin ollut pinnalla eri syistä. Saksassa se ei ole kuitenkaan saanut osakseen merkittävää kritiikkiä.

- Tämä on Saksassa äärimmäisen herkkä asia, ja perustuslakituomioistuimen kunnioitus hyvin korkealla, Elo sanoo.

TUOMIOISTUIMEN päätöksen jälkeen liittokansleri Olaf Scholzin hallitus esitteli lisätalousarvion, jossa velkajarrun käytön kiertämistä perusteltiin taloudellisella hätätilalla. Valtiovarainministeri Christian Lindner oli pakkoraossa, koska jo aiemmin tänä vuonna muun muassa energiatukiin käytetyt 40 miljardia euroa pitikin siirtää erityisrahastosta budjetin menopuolelle.

Lisäbudjetti on parhaillaan Saksan parlamentin eli liittopäivien käsittelyssä. Liittovaltion tilintarkastustuomioistuin kuitenkin kyseenalaisti jo tällä viikolla sen, voidaanko velkajarrusta luopumisen oikeuttava kriisi todeta vasta jälkikäteen.

Uusi tilanne mutkisti myös ensi vuoden budjetin laadintaa, eikä sen välttämättä uskota valmistuvan vuodenvaihteeseen mennessä. Elon mukaan hallituksella on oikeastaan käsissään vain huonoja vaihtoehtoja, koska kadonnut 60 miljardia ei ilmesty yhtäkkiä mistään.

Luvassa lienee siis säästöjä ja investointien perumisia, vaikka Scholz vakuuttikin viime viikolla hallituksen jatkavan maan talouden uudenaikaistamiseen ja vihreään siirtymään investoimista.

- Tuomioistuimen päätös ei ihan hirveästi anna pelivaraa hallitukselle, muuta kuin että sen täytyy sopeuttaa budjettia, Elo sanoo.

YLLÄTTÄEN syntynyt ongelma on kiristänyt entisestään hallituskumppaneiden välejä. Linjaerot ovat hieman yksinkertaistaen sellaiset, että liittokansleri Scholzin sosiaalidemokraatit (SPD) ja talousministeri Robert Habeckin vihreät olisivat valmiita ottamaan lisävelkaa menojen kattamiseen, kun taas liberaalipuolue FDP:tä edustava Lindner kannattaa tiukkaa taloudenpitoa ja säästöjä.

Elo ennustaa epäsuositun ja epäyhtenäisen hallituksen kuitenkin pysyvän vallassa, koska myöskään oppositiolla ei ole tarjota vaikeaan tilanteeseen mitään uskottavaa ratkaisua. Ei edes kristillisdemokraateilla (CDU/CSU), joka oli perustuslakituomioistuimen päätöksen taustalla olevan kanteen takana.

Jos Saksa ajautuisi ennenaikaisiin vaaleihin, putoaisi FDP Elon mukaan luultavasti pois valtiopäiviltä. Tämä taas asettaisi todennäköisen suurimman puoleen eli kristillisdemokraatit hankalaan asemaan.

- Uskon, että tässä on jonkinlainen tahtotila löytää ratkaisu parlamentaarisesti, koska tämä on sen kokoluokan ongelma, että se voi oikeasti räjähtää silmille seuraavissa vaaleissa, Elo pohtii.

Saksan toiseksi suosituimmaksi puolueeksi noussut laitaoikeiston Vaihtoehto Saksalle (AfD) on hänen mukaansa myös pysynyt viisaasti melko vaiti ja antanut hallituksen kompastella ongelmissaan.

- Nykymenon jatkuminen pelaa heidän pussiinsa. Muuten he voisivat joutua vastaamaan kysymyksiin, johon heillä ei ole vastauksia, Elo kuvailee.

SAKSA oli viime vuonna Suomen viennin ja tuonnin ykkösmaa, joten taloustilanteen kehittymisellä siellä on vaikutusta myös pohjoisempana.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomistin Penna Urrilan mukaan Saksassa oli kertynyt jo entuudestaan investointivelkaa esimerkiksi tie- ja rataverkkoon. Siksi olisi ollut Suomen kannalta hyvä, jos investoinnit Saksassa olisivat olleet korkeammalla tasolla jo jonkin aikaan.

-  Mutta jos nyt on niin, kuten näyttää, että investointeja joudutaan vähentämään, niin kyllähän se meille ja meidän vientiyrityksiin tietysti mutkan kautta vaikuttaa, Urrila sanoo.

Saksan kokoisen talouden yskiminen toki näkyy Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Urrilan mukaan kaikki investoinnit eivät kuitenkaan tapahdu tässä ja nyt.

-  Eli välttämättä tämä ei merkitse rajua pudotusta näkymiin juuri nyt, mutta ylipäänsä tämä vaikeuttaa sitä, että Saksan talous kykenisi omia rakenteellisia vaikeuksiaan ratkomaan ja ottamaan paikkaansa Euroopan talouden moottorina, Urrila muotoilee.

Euroopassa tilanne on kääntynyt sikäli päälaelleen aiempaan verrattuna, että Urrilan mukaan taloudellisia valonpilkahduksia näkyy nyt muun muassa entisistä eteläisen Euroopan kriisimaista.

Suomen kannalta nykyisessä tilanteessa on hyvää se, että vihreän siirtymän megatrendi on meille lähtökohtaisesti edullinen.

- Meillä on kädessä hyvät kortit: on tilaa rakentaa vihreää energiaa ja myös tiettyjä tarvittavia luonnonvaroja, Urrila sanoo.

STT / Niilo Simojoki