Kun kysytään, tuleeko yritysten ottaa toiminnassaan huomioon laajempi yhteiskuntavastuu pelkän voitontavoittelun lisäksi, peräti 77 % on tällä kannalla. Heistä 34 % vastaa kyllä ja 43 % pääosin kyllä. Vain 4 % vastaa ei ja 13 % pääosin ei.

Vastanneista 63 % vastaa myönteisesti kysymykseen, tuleeko yritysten pidättäytyä irtisanomisista kriisiaikana.

Heistä kyllä-vastauksen antaa 13 prosenttia ja pääosin kyllä -vastauksen 50 % vastanneista. Vastauksen ei antaa vain 8 % ja pääosin ei 20 %.

Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa).

Aineisto kerättiin 30.9–2.10.2020. Se sisältää 1081 henkilön vastaukset.

Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali +/– 3,1 prosenttiyksikköä.

Kantarin kyselytutkimuksen tilasi SDP.

Kun metsäyhtiö UPM elokuussa ilmoitti lopettavansa Jämsän Kaipolan paperitehtaan, Suomessa käynnistyi iso keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kyseli, miksi tehdas on tarkoitus sulkea juuri nyt, kun vaikeassa tilanteessa on vaikea muutoinkin työllistyä.

Marin myös muistutti toimista, joita hallitus on tehnyt teollisuuden kilpailukyvyn eteen. Se on muun muassa päättänyt laskea sähköveron EU:n minimiin sekä tukea teollisuuden sähköistymistä.

– Pääministerinä tietenkin toivon, että suuret yritykset, joilla on vahvat taloudelliset edellytykset kantaisivat yhteiskuntavastuuta kriisin keskellä. Yhtä lailla valtio on tukenut yrityksiä mittavasti, jotta selviäisimme kriisistä yhdessä, Marin on tviitannut keskustelun edetessä syksyllä.

Kantarin kyselyn perusteella suomalaisilta tulee tukea yritysten laajalle yhteiskuntavastuulle.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm summaa, että tuloksista näkyy ihmisten odottavan kohtuullisuutta.

– Hämmästyin muutamien elinkeinoelämän edustajien julkisessa keskustelussa esittämiä kärkeviä puheenvuoroja. Selvitimme suomalaisten mietteitä yritysten yhteiskuntavastuusta korona-aikana. Ei ole minusta mitenkään yllättävää, että suomalaiset näin ajattelevat ja varmaan muissakin yhteiskunnissa tässä kriisitilanteessa ajatellaan, Rönnholm toteaa.

Yritysten yhteiskuntavastuu ei puhuta vain Suomessa. Esimerkiksi USA:ssa suuryritysten johtajat laativat viime vuonna kannanoton, jonka mukaan yritysten tarkoitus ei ole vain palvella osakkeenomistajia, vaan hyödyttää muitakin.

Rönnholm muistuttaa, että Suomessa hallitus on nopealla aikataululla mahdollistanut tukipaketteja yrityksille ja tehnyt esimerkiksi lomauttamisen tilapäisesti helpommaksi.

Siksikin Rönnholm sanoo, ettei pidä vastuullisena, mikäli jotkin suuret yritykset pistävät koronakriisistä johtuvia asioita tai teollisuuden rakennemuutoksen tämän hallituksen syyksi.

Esimerkiksi Kaipolan paperitehtaan sulkemisessa Rönnholm pohti, otettiinko itse asiassa kauan sitten tehty päätös poliittiseksi pelivälineeksi.

– Pitää pystyä perustelemaan omat ratkaisut niillä perusteluilla mitä on.

Rönnholm painottaa, että nyt täytyy pyrkiä yhteistyöhön kaikin mahdollisin keinoin.

– Se edellyttää myös, että ne osat elinkeinoelämää jotka haluavat dialogia käydä, osallistuvat siihen. Tähän tarvitaan kaikki. Se on mielestäni selvästi kansalaisten odotus. Jokaisen tarvitsee kantaa korttaan kekoon.

Työ- ja elinkeinoministeriössä työstetään keinoja työntekijöiden alipalkkauksen estämiseksi. Viime aikoina uutisissa ovat olleet ulkomaisten työntekijöihin surkeat työolot ja alipalkkaus esimerkiksi rakennus- ja ravintola-alalla.

Kantar selvitti kyselyssä myös, mitä ongelmalle pitäisi tehdä. Kysymys kuului, pitäisikö Suomessa rangaista työnantajaa siitä, jos työnantaja maksaa työntekijöilleen työehtosopimusten minimiä pienempää palkkaa. Peräti 80 % vastaajista antoi tähän myönteisen kannan.

Kysymykseen, pitäisikö Suomessa tiukentaa lainsäädäntöä entisestään työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi, 76 % vastasi myönteisesti.

Hallitusohjelman mukaan ”selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi”.

Ylen mukaan oppositiopuoleet kokoomus ja perussuomalaiset pitävät hyvänä, että alipalkkauksen kriminalisointia selvitetään. Kokoomus ei kuitenkaan kannata kriminalisointia, ja perussuomalaisten mukaan kriminalisointi ei puutu alipalkkauksen todellisiin ongelmiin.

– Nykylainsäädännöllä pystytään asia hoitamaan jo hyvin pitkälle. Valvontaa pitää kuitenkin vahvistaa ja minimiehtojen polkemisesta pitää antaa vahvemmat sanktiot, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on todennut.

Hallituksen ja opposition tehokkaiksi ennakoiduilla toimilla on eroa.

– Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ongelma, johon hallitus aikoo puuttua usein eri keinoin, työministeri Tuula Haatainen (sd.) on todennut.

Pääministeri Marin on sanonut, että kaikki välineet ”riistotalouden lopettamiseksi” on käytettävä.

– Alipalkkauksen kriminalisointi, järjestöjen ryhmäkanneoikeus sekä työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien laajentaminen ja resurssien vahvistaminen ovat työkaluja, joita on otettava käyttöön, hän on todennut.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm toteaa kyselyn tuloksista, että olipa kuka tahansa työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa, Suomeen ei haluta yhteiskuntaa, jossa ihmisiä käytetään hyväksi.

– Kyllä kysely mielestäni antaa suomalaisten osalta vankan tuen sopimusyhteiskunnalle, jossa sovitaan järjestäytyneesti palkoista ja työehdoista. Niitä myös valvotaan ja pidetään huolta, ettei ihmisiä hyväksikäytetä, Rönnholm sanoo.