Teleoperaattori Elisan kyselytutkimuksen vastaajista 37 prosenttia kertoi varovansa esimerkiksi verkkokauppoja ja verkkomaksamista epävarman maailmantilanteen vuoksi.

-  Pandemia pakotti monet käyttämään sähköisiä palveluita, ja myös kybersodasta on puhuttu. Uuden edessä voi tulla huoli ja pelko siitä, ovatko esimerkiksi rahat turvassa, Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä sanoo STT:lle.

Huoli verkkokauppoja kohtaan näkyy kyselytutkimuksen tuloksissa. Ulkomaisiin verkkokauppoihin luotti täysin tai paljon vain 14 prosenttia vastaajista. Kotimaisiin pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin luotti kuitenkin 88 prosenttia.

-  Valitettavasti huijarit tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän ammattilaisia. Kaikkia verukkeita voi käyttää huijauksissa, esimerkiksi maanjäristystä tai Ukrainan sotaa, Tretjakov sanoo STT:lle.

IRO Researchin internetkyselyyn vastasi lokakuussa 1  000 suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

HUIJAUSYRITYKSEN kohteeksi joutuminen vaikuttaa nykyaikana hyvin todennäköiseltä. Elisan kyselyyn vastanneista 91 prosenttia kertoi joutuneensa huijausyrityksen kohteeksi.

Vastanneista 85 prosenttia uskoi kuitenkin tunnistavansa kyberhuijaukset helposti tai melko hyvin. Silti 35 prosenttia oli sitä mieltä, että tietoturvasta ei puhuta ymmärrettävästi ja että aihe on hyvin tekninen.

-  Viestintä aiheesta on vaikeaa, mutta siitä pitäisi puhua ymmärrettävästi, ei teknisesti. Kyberkuplan sisällä olevien asiantuntijoiden kuuluu kertoa asioista ymmärrettävästi, Mäkelä sanoo.

Vaikka monet kertovat tunnistavansa huijauksen, edelliseen kyselyyn verrattuna entistä useampi kertoi, ettei ole ilmoittanut huijauksesta. Huijatuksi tulleista 28 prosenttia kertoi ottaneensa yhteyttä huijaukseen liittyvään palveluntarjoajaan.

Mäkelän mukaan soittajan numeron väärentämistä hyödyntävät huijauspuhelut ovat vähentyneet ja huijaukset ovat siirtyneet enenevässä määrin pikaviestipalveluihin. Huijarit ovat pyrkineet väärentämään ulkomailta tulevat puhelut niin, että soittajan numerona näkyy suomalainen numero tai esimerkiksi viranomaisen numero. Operaattorit tunnistavat yleensä väärennysyritykset, ja puhelun saajalle näkyy vain tuntematon numero.

HUIJARIT lähettävät viestit usein viranomaisten tai esimerkiksi poliisin, Postin tai pankkien nimissä.

-  He käyttävät hyväkseen ihmisten luottamusta viranomaisiin, Mäkelä kertoo.

Kyberturvallisuuskeskus saa vuosittain tuhansia ilmoituksia kyberhuijauksista. Vuonna 2022 ilmoituksia tuli noin 8  800. Tretjakovin mukaan suurin osa niistä koskee ilmoittajien havaitsemia huijausyrityksiä. Vähemmistössä ovat tapaukset, joissa ilmoittajaa todella on huijattu.

-  Huijauksiin käytetään kaikkia mahdollisia välineitä, mutta yksi suosituimmista on sähköposti. Jotkin huijauksista ovat kömpelöitä ja jotkin paremmin laadittuja.o.