Lähes yhtä moni väitöskirjatutkija tai vastikään väitellyt kertoi kohdanneensa syrjintää. Seksuaalisesta häirinnästä kertoi hieman yli kymmenesosa vastaajista. Lisäksi useampi kuin joka viides koki joutuneensa esihenkilön, ohjaajan tai muun vanhemman henkilön syrjinnän, kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi.

Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo sanoo, että epäasiallinen kohtelu on valitettavan yleistä akateemisessa ympäristössä.

-  Saamamme vastaukset avasivat yliopistoyhteisöön ikävämmän näkökulman, josta harvoin puhutaan, Ijäs-Idrobo kertoo liiton tiedotteessa.

KYSELYSSÄ epäasiallisesta kohtelusta kertoivat useimmin muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Suomen kansalaiset ja muunsukupuoliset. Lisäksi syrjintää olivat kohdanneet usein myös muunkieliset ulkomaan kansalaiset ja yli 39-vuotiaat vastaajat.

Häirintää kokeneista vastaajista 37 prosenttia näki häirinnän johtuneen heidän iästään. Lähes yhtä moni eli 34 prosenttia taas koki häirinnän johtuneen sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisemisesta.

Vaikka seksuaalinen häirintä oli koetun epäasiallisen kohtelun muodoista harvinaisin, se oli suhteellisesti yleisempää naisten ja hiljattain väitelleiden henkilöiden keskuudessa.

Ijäs-Idrobon mukaan tulokset herättävät kysymään, onko tutkijalle olemassa akateemisessa maailmassa jokin tietty ihannetyyppi, johon nuorempia tutkijoita peilataan. Hän pohtii, joutuuko nuorempi tutkija kokemaan epäasiallista kohtelua, jos hän ei vastaa tällaista ihannetyyppiä ikänsä, elämäntilanteensa tai taustansa perusteella.

Tieteentekijöiden liiton kyselyyn vastasi tämän vuoden helmi-maaliskuussa 880 väitöskirjatutkijaa ja noin 260 neljän vuoden sisällä väitellyttä henkilöä.