Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Työmarkkinat

22.7.2025 11:55 ・ Päivitetty: 22.7.2025 11:55

Kysely: Lähes puolet tekee etätöitä vuosilomallaan – ”Lomasta on tullut toinen työmaa eikä ihmisten hyvinvoinnista piitata”

LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
Tutkimuksen mukaan työelämään tarvitaan uusia pelisääntöjä ja kulttuuria, jotta lomalla voi myös levätä riittävästi.

Vain joka toinen työelämässä oleva suomalainen pystyy lomallaan irrottautumaan työstä täysin, ja melkein puolet työelämässä olevista tekee etätöitä vuosilomansa aikana. Tämä selviää SD Worxin teettämästä tuoreesta valtakunnallisesta kyselystä.

Demokraatti

Demokraatti

Suomalainen perinteinen loma on kuolemassa. Työelämän digitalisaatio on muuttanut perinteisen vuosiloman uudeksi työmaaksi, mikä osin uhkaa suomalaisten työhyvinvointia.

SD Worxin teettämän kyselyn tulokset paljastavat historiallisen murroksen suomalaisessa työelämässä. Vuosiloma, joka ennen tarkoitti käytännössä täydellistä irtautumista työstä, on muuttunut uudeksi työmaaksi.

Tiedotteen mukaan lomalla työskentelevien joukossa on niin työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtajia kuin yrittäjiä.

Kyselyn mukaan lähes puolet työelämässä olevista suomalaisista, noin 47 prosenttia, hoitaa jonkinlaisia eri työtehtäviä vuosilomallaan. Erityisen yllättävää on, että vain noin 53 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista pystyy irrottautumaan työasioista kokonaan lomallaan.

Tiedot selviävät SD Worxin kesäkuun lopussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 000 suomalaista. Kyselyn otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Työelämässä olevia kyselyn vastaajista on 566, joista 265 kertoi tekevänsä työtä lomalla.

TYÖVIESTIEN tai sähköpostien tarkistelu vuosilomalla on muuttunut uudeksi normiksi. Lähes puolet (45,1 prosenttia ) lomallaan työtä tekevistä vastaajista tarkistelee työviestejä kesälomallaan 1-3 kertaa viikossa. Reilu neljäsosa lomalla työskentelevistä (25,6 prosenttia) tarkistelee viestejä joka päivä alle 15 minuuttia.

Lisää aiheesta

Kyselyn perusteella lomalla työskentelevät miehet ovat naisia enemmän kiinni töissään. Lähes yhdeksän kymmenestä näistä miehistä tarkistelee työviestejä tai sähköposteja kesälomallaan ainakin toisinaan. Naisista hieman harvempi (76,8 prosenttia) toimii samoin.

– Älypuhelin ja sähköposti ovat yhdistelmä, joka on tehnyt työstä irrottautumisen miltei mahdottomaksi. Se, että kerran tai kaksi viikossa tarkistaa työsähköpostit, saattaa vaikuttaa maltilliselta. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa, että lomalla ei ole todellisuudessa yhtään päivää, jolloin työ ei tavalla tai toisella olisi mielessä, SD Worxin maajohtaja Mikko Uotila kommentoi tiedotteessa.

KYSELYSSÄ kartoitettiin myös suomalaisten valmiutta niin sanottuun hälytystyöhön. Peräti yli puolet eli 58,2 prosenttia lomallaan työtä tekevistä vastaajista on valmiita keskeyttämään lomansa töissä tapahtuneen hätätilanteen vuoksi.

Lisäksi huomionarvoista on, että 14,2 prosenttia lomalla työskentelevistä on valmiita työskentelemään hätätilanteessa lomalla päivittäin yli 3 tuntia.

– Tilanne heijastaa toisaalta suomalaisten upeaa sitoutumista työhönsä ja vastuuntuntoa. Henkilöstö on valmiina venymään, jos tilanne sitä vaatii. Toisaalta tulokset paljastavat myös riittämättömän resursoinnin ja varautumisen puutteet, jos vuosilomalta täytyy palata hoitamaan hätätilanteita, Uotila pohtii.

TYÖNTEKO lomalla on räjähtänyt käsiin etenkin johtajien ja yrittäjien keskuudessa. Johtavassa asemassa olevista 87,6 prosenttia tekee töitä vuosilomallaan. Merkittävä osa lomalla työskentelevistä johtajista (14,8 prosenttia) työskentelee joka päivä yli 3 tuntia.

Myöskään yrittäjät eivät pääse työstä irti. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet yrittäjät (86,9 prosenttia) kertoivat tarkistavansa työviestejä ja sähköposteja kesälomallaan säännöllisesti. Yli puolet yrittäjistä tarkistelee viestejä joka päivä alle 15 minuuttia, mikä on selvästi enemmän kuin millään muulla ammattiryhmällä.

– Luvut kertovat siitä, että olemme todistamassa loman käsitteen täydellistä muutosta Suomessa. Työelämän digitalisaatio on tehnyt 1900-luvulla kehittyneestä lomaperinteestä, töistä täydellisestä irrottautumisesta, vanhentuneen tavan, eikä täysin uutta tasapainoa ole vielä löydetty, SD Worxin Mikko Uotila analysoi.

UOTILAN mukaan tuoreen tutkimuksen tulokset ovat yksi merkki suurimmasta työelämän murroksesta sitten teollistumisen.

– Etätyön normalisoituminen vuosilomalla ei tarkoita enää satunnaista sähköpostin vilkuilua, vaan lomasta on tullut toinen työmaa. Tilanne on suomalaisten työhyvinvoinnin ja koko kansantaloutemme kilpailukyvyn kannalta kytevä burnout-pommi. Jatkuva työhön kytkeytyminen käytännössä joka päivä vuosilomalla ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, hän varoittaa.

Uotilan mukaan organisaatioiden kannattaisi nyt kehittää uusia tapoja, joiden avulla varmistetaan, että työntekijät todella saavat myös levätä, palautua ja irrottautua töistä vuosilomansa aikana.

– Teknologia on tehnyt joustavan työnteon mahdolliseksi, mutta samalla se näyttää jo liiankin paljon rikkoneen työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Tarvitsemme uusia pelisääntöjä ja kulttuuria, jossa lomalla voi myös levätä riittävästi.

KONSERNI on seurannut suomalaisten työelämän muutoksia jo vuosia. Alkuvuonna sen teettämä kansainvälinen kyselytutkimus paljasti, että suomalaiset työnantajat pitävät työntekijöiden hyvinvointia ja mielenterveysongelmia huomattavasti vähäisempinä haasteina kuin eurooppalaiset kollegansa.

Jo vuonna 2022 SD Worxin teettämä kansainvälinen kyselytutkimus osoitti, että 61 prosenttia suomalaisista etätyöntekijöistä tekee töitä myös sairaana. Samassa tutkimuksessa selvisi, että joka kolmas suomalainen vastaa normaalisti työpuheluihin tai -sähköposteihin vuosilomansa aikana.

– Nämä eri tutkimustulokset ovat yhdessä huolestuttava kokonaisuus. Samaan aikaan, kun suomalaiset työnantajat aliarvioivat työhyvinvointiin liittyviä ongelmia, eivät työntekijät pääse riittävästi irti töistään vuosilomalla. Tämä on niin sanottu resepti työuupumukseen ja sitä kautta kansallisen tuottavuuden laskuun, Mikko Uotila varoittaa.

 

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU