Näin valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kommentoi ministeriön tuoreinta talouskatsausta.

Vaikka Suomi on ollut taantumassa vuoden 2022 lopusta ja työttömyys on ylittänyt jo 10 prosentin rajapyykin, rahaministeriö ennustaa Suomen kasvuksi tänä vuonna yhden prosentin. Vertailun vuoksi Suomen Pankki, Labore ja Pellervon taloustutkimus ennustavat tälle vuodelle ainoastaan 0,3-0,6 prosentin kasvua.

Jos valtiovarainministeriö ennustaisi vähäisempää kasvua, jo sovitut säästöt olisivat riittämättömiä “velkalaivan kääntämiseksi”. On helpompi pettyä taas ensi vuonna ja vaatia lisää leikkauksia kevään kehysriihessä.

ENSIKSI tämä on näkynyt siinä, miten ministeriö on arvioinut leikkausten haittoja.

Vuoden 2024 kehysriihestä lähtien valtiovarainministeriö on käyttänyt vaikutusarvioissaan 0,5:n suuruista finanssipoliittista kerrointa. 0,5:n kerroin tarkoittaa karkeasti, että miljardin leikkaus heikentää talouskasvua 0,5 miljardilla.

Suomalaisessa tutkimuksessa (mukaanlukien ministeriön aiemmat omat arviot) kertoimen on arvioitu olevan lähellä yhtä ja ulkomaisissa tutkimuksissa on viitattu taantumissa jopa 2-3:n suuruisiin kertoimiin, joten 0,5:n suuruinen kerroin perustuu tutkimuskirjallisuuden valikoivaan luentaan.

Sen lisäksi, että alhainen kerroin aliarvioi systemaattisesti sopeutuksen negatiivisia vaikutuksia, se vähättelee elvytyksen positiivisia vaikutuksia nykyisessä taantumassa. Ministeriön tarina onkin, että Suomella ei koskaan mene niin huonosti, etteikö voisi sopeuttaa lisää eikä varsinkaan niin huonosti, että pitäisi elvyttää.

VASTAAVASTI ministeriö on arvioinut veronalennusten positiiviset vaikutukset yläkanttiin.

Kun hallitus teki kevään “kasvuriiheksi” nimetyssä kehysriihessä reilun kahden miljardin veronkevennykset, ministeriö arvioi, että veronalennukset voisivat maksaa itsensä jopa puoliksi takaisin. Ministeriö arvioi esimerkiksi yhteisöveroalen itserahoitusasteeksi 60 ja myönsi valinneensa arvion tutkimuskirjallisuuden vaihteluvälin yläpäästä, mitä tutkijat ovat laajasti kritisoineet ylioptimistiseksi.

Koska toivotut “dynaamiset vaikutukset” realisoituvat vasta hallituskauden jälkeen (jos silloinkaan), hallitus vippasi miljardin Valtion eläkerahastosta menetettyjen verotulojen kattamiseksi. Kuin varmuuden vuoksi hallitus teki vielä lisää sopeutustoimia syksyn budjettiriihessä, jotta velkaantuminen pysähtyisi edes hetkellisesti hallituskauden lopussa.

VIIMEISEKSI, ministeriö on arvioinut työllisyystoimien vaikutuksia valikoivasti.

Vaikka Suomen työllisyystilanne on surkein koko Euroopassa, ministeriö on arvioinut hallituksen työllisyystoimien luovan 90 000 uutta työpaikkaa. Haitalliset vaikutukset on yksinkertaisesti sivuutettu, jotta julkistalous vahvistuisi halutulla tavalla. Viime aikoina ministeriö on sentään myöntänyt, että työllisyysvaikutukset realisoituvat vasta hallituskauden jälkeen.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN arvioiden ja ennusteiden poliittisuus onkin käynyt ilmeiseksi. On helpompi syyttää Trumpin tulleja tai kotitalouksien säästämishaluja kasvavasta epävarmuudesta kuin myöntää, että ministeriön itsensä vaatimat säästöt ylläpitävät ja syventävät taantumaa.

Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija.