Vielä vuonna 2018 tätä mieltä oli vain joka kolmas.

Vanhustenhuollon palveluja piti kotikunnassaan riittämättöminä yli 50 prosenttia vastaajista. Vuonna 2018 vastaava luku oli 47 prosenttia. Kunnallisalan kehittämissäätiö arvioi tiedotteessa, että mielipiteet näiden palvelujen riittämättömyydestä vaikuttavat kroonisilta.

Vastaajat eivät olleet tyytyväisiä myöskään muihin sosiaalipalveluihin. Lähes joka toinen katsoi muun muassa lastensuojelun, päihdepalvelut ja vammaispalvelut riittämättömiksi kotikunnassaan.

KUNNALLISALAN kehittämissäätiö huomauttaa tiedotteessa, että kysymys mittaa lähinnä sitä, onko palveluja tarjolla. Se ei mittaa niinkään sitä, millaisia palvelut ovat laadultaan.

Kyselyn toteutti Verian. Haastatteluja tehtiin kesäkuun alussa yli 1  000. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Nuoremmat ikäluokat ja ylemmät toimihenkilöt kokevat terveyspalveluiden riittävyyden jonkin verran keskimääräistä paremmaksi, kysely kertoo. Ikääntyneimpien, eläkeläisten ja työttömien keskuudessa enemmistö taas kokee terveyspalvelut ainakin jokseenkin vaillinaisiksi.

NAISET ovat kyselyn mukaan miehiä pettyneempiä vanhus- ja terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden riittävyyteen.

Tyytyväisyys terveyspalvelujen riittävyyteen on sidoksissa vastaajien puoluekantaan.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat ovat tyytyväisimpiä terveyspalveluiden riittävyyteen, kun taas etenkin SDP:n ja vasemmistoliiton tukijoista selvä enemmistö näkee palvelut riittämättömiksi omassa kotikunnassa.