Kemianteollisuus ja Ammattiliitto Pro neuvottelevat kaikkiaan viidestä toimihenkilöiden työehtosopimuksesta (tes). Nykyiset sopimukset menevät umpeen joulukuussa.

– Tavoitteena on, että sopimukset saadaan ennen tämän sopimuskauden päättymistä. Sitä ei tietenkään voi luvata, eikä tiedä, mitä tässä tapahtuu, mutta sillä tavoitteella neuvotteluihin lähdetään, Reinikainen summaa.

Suurin on kemianalan sopimus, jonka piirissä on 9000 toimihenkilöä. Tes-kierroksella sorvataan myös työehdot 2000 ihmiselle, jotka työskentelevät kumiteollisuuden ja lasikeraamisen teollisuuden sopimusten sekä monta alaa yhdistävän kenkä-, nahka- ja kultasepänteollisuuden sekä harja- ja sivellinalan sopimuksen piirissä. Talokohtainen tes neuvotellaan Fiskarsille.

NEUVOTTELUISSA keskeinen tavoite, joka ihmisiä tyypillisesti eniten kiinnostaa, liittyy liksaan. Millainen on Pron palkankorotustavoite?

Tavoitteista Reinikainen nostaa esiin myös perhevapaiden tilanteen kemianalalla.

– Se on meille iso asia. Perhevapaat pitäisi saada sukupuolineutraaliksi ja tasapuoliseksi molempia vanhempia kohtaan.

Osapuolet ovat istuneet ensi kerran pöytään vasta eilen, eikä tavoitepapereita ole vielä vaihdettu. Sen aika on myöhemmin tänään. Niinpä Taru Reinikainen ei osaa sanoa, kuinka paljon viime aikojen työmarkkinamyllerrykset ja hallituksen toimet heijastuvat työnantajien tavoitteisiin ja neuvottelupöytään. Hän kuitenkin nostaa hankalana asiana esiin paikallisen sopimisen, jota hallitus haluaa laajentaa.

– Varsinkin kemianalan kenttä on sellainen, että järjestäytymättömiä yrityksiä, joissa noudatetaan tessiä yleissitovuuden perusteella ja joissa ei ole luottamusmiehiä valittuna, on tosi paljon.

Reinikainen kertoo, että kemianalan työehtosopimuksessa on perinteisesti ollut hyvin laajat oikeudet paikalliseen sopimiseen. Hän kuvaa kemianalaa jopa edistykselliseksi paikallisen sopimisen suhteen.

– Siellä ei ole hirveästi kohtia, joista ei olisi voinut sopia paikallisesti toisin. Se luo meille paineita, että miten varmistamme, että paikallinen sopiminen on aitoa ja oikeaa sopimista myös järjestäytymättömässä kentässä, ei painostamista tai muuta vastaavaa, hän sanoo.

– On mietittävä sitä, ovatko nämä kaikki asiat sellaisia, joista enää tulevaisuudessa voi sopia toisin – tuleeko sinne jotain rajauksia. Lakiuudistus ei välttämättä vie asiaa täysin oikeaan suuntaan. Kun tarkoituksena oli paikallisen sopimisen lisääminen, niin on mahdollisuus, että sitä voidaan joillain toimialoilla joutua rajaamaankin.

Reinikainen korostaa, että ammattiliitolla ei ole mitään paikallista sopimista vastaan. Hän on toiminut Pron sopimusalavastaavana parikymmentä vuotta, eikä muista kuin kerran joutuneensa toteamaan paikallisen sopimuksen sellaiseksi, että se oli syytä irtisanoa.

– Silloin, kun sopiminen on aitoa, niin kyllä siellä työpaikoilla oikeasti löydetään ne parhaat ratkaisut. Meillä on oikeasti hyviä kokemuksia asiasta.

TYÖMARKKINASYKSY alkaa usein sen päivittelyllä, kuinka edessä on vaikein kierros ikinä. Taru Reinikainen ei ainakaan tässä vaiheessa lähde tälle linjalle. Hän on itse aloittanut neuvottelupöydissä vuonna 2007, joka tunnetaan Sari Sairaanhoitaja -kierroksena. Hyvin vaikea oli myös niin sanottu kiky-kierros vuonna 2016.

– Jokaisella kierroksella on jollain lailla omat vaikeutensa. Aina on tullut jotakin yllättävää – se voi olla jokin hyvinkin pieni asia, joka nousee mittaluokkaansa isommaksi siellä neuvottelupöydässä. En vielä usko, että tästä tulee vaikein kierros koskaan. Toivotaan, että olen oikeassa.

Kemianteollisuus ja Ammattiliitto Pro kuvaavat eilisessä tiedotteessaan neuvottelusuhteitaan pitkäaikaisiksi ja hyviksi. ”Yhteistyöllä löydetään ratkaisuja vaikeissakin paikoissa”, yhteisessä tiedotteessa todetaan. Taru Reinikainen vahvistaa, että näin on.

– Minna Etu-Seppälä on nyt neljäs työmarkkinajohtaja kemian puolelta, jonka kanssa olen neuvotellut. Vaikka ihmiset vaihtuvat, hyvät suhteet silti säilyvät.

Siihen vaikuttaa Reinikaisen mukaan myös se, että yhteistyötä tehdään ”poikkeuksellisen paljon” myös sopimuskauden aikana. Kuluneen sopimuskauden aikana on esimerkiksi tehty yhdessä työpaikkaohjaajien verkkokoulutus ja oppisopimusmalli alle 18-vuotiaille laboranttiopiskelijoille. Hän muistelee, että joskus on väännetty kahdeksan kuukautta yhteisestä ohjeistuksesta korvaavaa työtä koskien. Sekin saatiin aikaan.

– Kun on pitkä perinne tehdä yhdessä asioita, niin totta kai se helpottaa neuvottelupöydässäkin. Vaikka ei todellakaan olla kaikista asioista samaa mieltä, mutta kun on yhteisen tekemisen kulttuuria, niin kyllä ne ratkaisut sieltä löytyvät, hän kuvailee.

Kemianteollisuus ry neuvottelee yhteensä 18 työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Pron lisäksi neuvottelukumppaneita ovat Teollisuusliitto, Ylemmät toimihenkilöt YTN, Sähköalojen ammattiliitto ja Paperiliitto. Kemianteollisuuden sopimukset kattavat noin 450 000 henkilöä.

AMMATTILIITTO Pro on aloittanut neuvottelut aiemmin muun muassa teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan sopimuksista. Teknologiateollisuuden neuvottelut käynnistyivät 18. syyskuuta.

– Neuvottelut käydään jälleen talouden kannalta epävarmassa tilanteessa. Toimihenkilöiden ostovoima on heikentynyt viime vuosina, ja talouden kasvu on vasta käynnistymässä. Toisaalta työnantajaliiton näkemys on, että olemme onnistuneet sopimaan palkankorotuksista, jotka ovat tukeneet Suomen kilpailukykyä. Eli meillä ei ole tarvetta erityisen maltillisiin palkankorotuksiin, Pron neuvottelukunnan puheenjohtaja Pasi Heikkinen kommentoi viikko sitten tiedotteessa neuvotteluja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa.