Nuorten luottamus Suomen puolustuskykyyn on vahvaa, mutta asevelvollisuudessa nähdään kehitettävää tasa-arvon näkökulmasta.

Tulokset käyvät ilmi E2 Tutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka tehtiin puolustusvoimien toimeksiannosta. Tutkimuksessa tarkastellaan 18-30-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten aikuisten näkemyksiä maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta.

TIEDOTTEEN mukaan lähes puolet nuorista aikuisista (47 prosenttia) on huolissaan Suomen tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta ja maan ulkopuolelta tulevasta uhasta.

Huoli turvallisuudesta korostuu etenkin naisilla, heikossa taloudellisessa tilanteessa olevilla sekä nuorilla, joiden luottamus muihin ihmisiin on vähäistä.

NUORTEN aikuisten maanpuolustustahto on vahvaa. Neljä viidestä vastaajasta ilmoittaa olevansa valmis puolustamaan Suomea mahdollisen aseellisen hyökkäyksen sattuessa, joko aseellisesti tai aseettomasti.

Yli 80 prosenttia nuorista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan. Lisäksi enemmistö nuorista (58 prosenttia) pitää itseään maanpuolustushenkisenä.

Samalla tutkimus osoittaa, että kolme neljästä vastustaa arvopohjansa mukaisesti sotaa ja väkivaltaa. Vastustus on yleistä myös niiden keskuudessa, jotka ovat valmiita puolustamaan Suomea tarvittaessa aseellisesti (68 prosenttia).

NÄKEMYSEROJA on nykyisen asevelvollisuusmallin tasa-arvoisuudesta. Noin puolet (54 prosenttia) ajattelee, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tasa-arvon vastainen.

Reilu kolmannes on asiasta eri mieltä. Miehet suhtautuvat nykyjärjestelmään hieman naisia kriittisemmin.

Nykyistä asevelvollisuusmallia kannattavat nuoret perustelevat näkemyksiään erityisesti mallin luotettavuudella ja kustannustehokkuudella, perinteisillä sukupuolirooleilla sekä miesten ja naisten fyysisillä eroilla.

Reilu kolmannes nuorista aikuisista ajattelee, että Suomen tulisi käyttää nykyistä enemmän rahaa puolustukseen, vaikka se merkitsisi säästöjä muista julkisista palveluista. Toisaalta selvästi enemmän vastaajista eli noin puolet (49 prosenttia) on asiasta eri mieltä.

NUORET hankkivat tietoa maanpuolustukseen liittyvistä asioista ennen kaikkea sosiaalisesta mediasta (49 prosenttia), kotimaisista televisiouutisista (48) ja kotimaisista verkkolehdistä tai painetuista lehdistä (41). Myös keskustelut läheisten kanssa (44 prosenttia) ovat merkittävä tiedonlähde.

Sosiaalisen median rooli korostuu erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. 18-22-vuotiaista lähes kaksi kolmestakertoo hankkivansa tietoa somesta, 27-30-vuotiaista vain reilu kolmannes.

– Asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti, ja sen on elettävä ajassa. Tutkimus osoittaa minulle sen, että nuorilla on hyvä valmius ja myös avoimuutta arvioida erilaisia uusiakin vaihtoehtoja.

– Ilahduttavaa on myös se, että heillä näyttää olevan korkea maanpuolustustahto ja vaikka kansainvälinen turvallisuustilanne huolestuttaa, nuoret luottavat puolustusvoimien kykyyn puolustaa maatamme, sanoo puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari tiedotteessa.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen on moniulotteista. Vahva maanpuolustustahto ja luottamus puolustuskykyyn kulkevat rinnakkain turvallisuushuolten, kriittisyyden ja tasa-arvokeskustelun kanssa, E2:n tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen arvioi.

Kyselyyn vastasi yli 2000 nuorta aikuista. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi, ja se kerättiin Norstatin internetpaneelissa. Lisäksi tutkimusta varten kerättiin laadullista aineistoa yksilö- ja ryhmähaastatteluilla.