Kyselyyn vastanneista noin puolet katsoo, että Suomeen sopisi nykyistä presidenttivetoisempi valtiojohdon malli. Vastaava on käytössä esimerkiksi Ranskassa. Valtaosa eli neljä viidestä kyselyyn vastanneesta oli kuitenkin sitä mieltä, että myös presidentin nykyiset valtaoikeudet ovat sopivat.

Kyselyyn vastanneiden mukaan presidentille kuuluu ehdottomasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen. Sitä mieltä oli runsaat neljä viidestä kyselyyn vastanneesta. Enemmistö eli runsaat kolme viidestä vastaajasta antaisi presidentille lisää valtaa myös EU-asioissa.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätettäessä valtiojohtajien keskusteluihin osallistuu Suomesta perinteisesti pääministeri. Nyt EU-maiden yhteinen puolustus nojaa kuitenkin virallisesti sotilasliitto Natoon, jossa neuvottelu- ja päivällispöydissä istuu Suomen ulkopolitiikkaa johtava presidentti.

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista katsoo, että presidentillä pitäisi olla myös EU-asioissa vähintään melko paljon valtaa.

LISÄÄ valtaa presidentille annettaisiin kyselyn mukaan lisäksi Puolustusvoimien ylipäällikkyydessä, maanpuolustusasioissa sekä rikollisten armahtamisessa. Nämä ovat kaikki nykyiselläänkin presidentin tehtäviä.

Puolet kyselyyn vastanneista antaisi presidentille valtaa myös keskeisissä valtion virkanimityksissä ja eduskunnan hajottamisessa sekä ennenaikaisten vaalien määräämisessä.

Vain yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista kaventaisi presidentin valtaoikeuksia. Valtaoikeuksien kaventamisen nykyisestä torjuisi 70 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Presidentin valtaoikeuksia ja asemaa suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan on määrä uudelleenarvioida seuraavan presidentin toimikauden aikana. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on arvioinut, että selvitys on luvassa tällä vaalikaudella. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole asiasta mainintaa.

Kysely tehtiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Siihen vastasi syyskuun aikana runsaat 2  000 ihmistä. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.