Toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi kohtuullinen energian hinta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen oli kolmantena.

Aurinkovoima nousi ykköseksi, kun kysyttiin, mitä halutaan lisää. Sen lisäämistä kannatti 83 prosenttia. Tuulivoima oli 69 prosentilla toiseksi suosituin ja ydinvoima 54 prosentilla kolmas. Ydinvoima nousi ensimmäistä kertaa vesivoimaa suositummaksi energiamuodoksi.

Kivihiilen ja öljyn kannatus oli laskussa. Yli 70 prosenttia vastanneista halusi vähentää niiden käyttöä.

Sähkön tuonnista suomalaiset eivät erityisemmin pidä. Vastaajista 57 prosenttia halusi vähentää sitä. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä piti tulosta yllättävänä, vaikka asetelma on pysynyt samana jo pitkään.

- Osana pohjoismaisia sähkömarkkinoita viemme ja tuomme sähköä joka päivä, ja on nimenomaan asiakkaan etu, että sähköä tuotetaan siellä, missä se on halvinta. Mutta tämä on otettava positiivisena viestinä kotimaiselle tuotannolle, sitä kannatetaan ja investointeja halutaan lisää, Leskelä totesi tiedotteessa.

VASTA KEHITTEILLÄ oleviin uusiin pienydinvoimaloihin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. 69 prosenttia vastaajista kannatti niiden käyttöönottoa Suomessa.

Erittäin kielteisesti pienydinvoimaan suhtautui neljä prosenttia vastanneista, melko kielteisesti 13 prosenttia.

Kysyttäessä mieluisinta lämmitysmuotoa 41 prosenttia valitsi maalämmön ja 27 prosenttia uusiutuvilla tuotetun kaukolämmön. Pienydinvoimalla tuotetun kaukolämmön valitsi 12 prosenttia vastaajista.

Energiateollisuuden kyselyn toteutti Iro Research, ja siihen kerättiin lokakuun aikana vastauksia yli tuhannelta ihmiseltä. Tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Suomalaisten energia-asenteita on seurattu Energiateollisuuden vuosittain toteutettavissa kyselyissä jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.