Eläketurvakeskus (ETK) kysyi eri toimenpiteiden suosiota tilanteessa, jossa eläkejärjestelmän kestävyyttä pitäisi vahvistaa. Hyväksytyin vaihtoehto olisi eläkemaksujen nosto, jota kannatti 42 prosenttia vastaajista.

Eläkeiän nosto sai kannatusta toiseksi eniten, sillä kolmannes vastaajista kannattaisi pidempiä työuria.

Tulevia eläkkeitä leikkaisi vain 11 prosenttia vastaajista, ja ainoastaan seitsemän prosenttia leikkaisi jo eläkkeellä olevien kuukausieläkettä.

Kyselyn 1 003 ihmisestä 67 prosenttia vastasi myönteisesti, kun kysyttiin luottamusta suomalaiseen eläkejärjestelmään.

– Tulot tai koulutus eivät enää erotelleet vastaajia. Aiemmin hyvätuloiset luottivat eläkejärjestelmään enemmän kuin pienituloiset, sanoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Luottamuksen kasvun syiksi Kuivalainen nostaa myönteiset talous- ja työllisyystilanteen. Hänen mukaansa vaalikevät voi vaikuttaa kyselyn vastauksiin.

– Barometri ei suoraan kerro, miksi luottamus on noussut. Eläkeasiat ovat olleet kuluneen kevään aikana paljon esillä.

Valtioneuvoston pohjan muuttuminen porvarihallituksesta kansanrintamaksi voi vaikuttaa vastauksiin Kuivalaisen mukaan myönteisesti.

– Voi olla, että panostukset ja lupaukset pienempien eläkkeiden nostosta lisäävät luottamusta. Vaihtoehto kun olisi puhe eläkkeiden leikkauksesta, hän kertoo.

Kuivalainen arvioi, että yli viisikymppisten joukossa luottamusta voi lisätä myös vuoden 2017 eläkeuudistus, joka luo varmuutta heitä koskevista eläkejärjestelmän ehdoista.

Kuivalaisen mukaan luottavaisimmaksi mallivastaajaksi voidaan erotella yli 50-vuotias mies, joka on eläkkeellä tai palkansaaja.

– Yrittäjillä luottamus on matalinta. Se on ainoa selkeä tekijä. Sukupuolta, ikää, ammattia, koulutusta ja tuloja arvioitaessa vain yrittäjyys erottaa vastaajat tilastollisesti, Kuivalainen sanoo.

Suomi loistaa, kun vertaillaan luottamusta eläkejärjestelmiin kansainvälisesti.

– Suomi on Tanskan kanssa kärkisijoilla, Kuivalainen kertoo.

Tutkimusosaston päällikön mukaan suomalainen eläkejärjestelmä koetaan helposti luotettavaksi, sillä meillä eläketurvan säännöt ovat kaikille samoja.

Puolet suomalaisista kokee, että nuoret joutuvat jossain määrin liikaa eläkkeiden maksumiehiksi. Vastustus on kuitenkin jakautunut tasaisesti.

– Kiinnostavaa on se, että ikäryhmien välillä on vain pieniä eroja, kun voisi olettaa, että ikäryhmät olisivat vastanneet eriävästi, Kuivalainen sanoo.