Valtaosa E2:n kyselyyn vastanneista kertoo sopeutuneensa elämään Suomessa erittäin tai melko hyvin (79 %). Liki puolet (48 %) arvioi sopeutumisen tapahtuneen alle vuodessa.

Kehittämiskohteitakin on. Suomesta poismuuttoa lähitulevaisuudessa harkitsee peräti 39 prosenttia. Lähes joka viides (17 %) on kotiutunut tänne jokseenkin tai erittäin heikosti. Työttömyys sekä kielitaidon ja suomalaisten ystävien puute vaikeuttavat kotiutumista ratkaisevasti.

– Suomelle on elintärkeää, että kansainväliset osaajat löytävät paikkansa Suomessa ja kokevat itsensä tervetulleiksi. Tähän on panostettava niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on tällä hallituskaudella tehty paljon töitä ja nyt tutkimuksesta saatava tieto auttaa hahmottamaan vielä jäljellä olevia haasteita, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo E2 Tutkimuksen tiedotteessa.

KYSELYN mukaan tärkeimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, opiskelu, suomalainen puoliso ja halu asua Suomessa. Työn vuoksi muuttaneista 54 prosentilla ei ollut aiempia siteitä Suomeen.

Suomeen muuttaneiden mielestä maan vahvuuksia ovat hyvä elintaso, luonnonläheisyys, turvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mahdollisuus.

Työtä tekevistä tai hakevista korkeasti koulutetuista puolella (51 %) oli työpaikka tiedossa jo ennen muuttoa. Niistä, joilla työpaikkaa ei vielä ollut, enemmistö (54 %) työllistyi ensimmäisen vuoden aikana, neljännes muutamassa kuukaudessa.

Erityisesti parisuhteen vuoksi muuttaneista moni (51 %) joutui vaihtamaan Suomeen muutettuaan urasuunnitelmia. Noin puolet ei usko suomalaisten työnantajien arvostavan ulkomailla hankittua kokemusta, tutkintoa tai verkostoja.

ULKOMAALAISET osaajat näkevät suomalaisissa rekrytointitavoissa parantamisen varaa. Anonyymia rekrytointiprosessia pitää tärkeänä puolet (51 %). Neljä viidestä (78 %) toivoo, että vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito mainitaan työnhakuilmoituksessa, E2 Tutkimuksen tiedote avaa.

Tutkimukseen vastanneista 42 prosenttia ei ollut kokenut syrjintää työelämässä, mutta 39 prosenttia oli. Syrjintää kokeneet kertoivat sen liittyneen erityisesti heidän kieli- ja kansallisuustaustaansa.

Syrjintää kokeneista 68 prosenttia on tullut syrjityksi ennen työhaastatteluun pääsyä. Noin puolet on kokenut syrjintää työhaastattelussa, työpaikalla muiden työntekijöiden taholta tai työpaikan ulkopuolisten taholta.

Suomen tai ruotsin kielen opiskelua työajalla pidetään erittäin tärkeänä (78 %). Yhteisen kielen käyttämistä työpaikkojen epämuodollisissa keskusteluissa kannatetaan voimakkaasti (86 %).

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan akateemiset TEK, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit.

Tutkimushankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta ja varapuheenjohtajana erikoistutkija Johanna Ketola Ulkoministeriöstä.