Sisäisesti Irania uhkaa kansalaisten tyytymättömyys sortovaltaan ja taloustilanteeseen, joka on ollut pakotteiden puristamassa maassa viime aikoina surkeassa jamassa. Suomen Lähi-idän instituutin johtajan, tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan äärijärjestö Hamasin hyökkäys Israeliin lokakuussa 2023 ja siitä alkanut Gazan sota tuli Iranille pahimpaan mahdolliseen aikaan.

-  Iran ei olisi halunnut tällaiseen avoimeen sotaan Israelin kanssa tässä tilanteessa. Iranissa kansalaisyhteiskunnan tilanne oli se, että vuonna 2022 oli kansannousu, joka lähti Mahsa Aminin surmasta. Pappishallinto joutui tekemään johtopäätöksen, että jotta he pystyvät jatkamaan hallintoaan, heidän täytyy tehdä kompromisseja tämän väestönosan kanssa, joka kieltäytyy elämästä tällaisen hallinnon alla.

SEURAUKSENA Iranissa helikopterionnettomuudessa viime vuonna kuolleen kovan linjan presidentin Ebrahim Raisin seuraajaksi valittiin reformistina pidetty Masoud Pezeshkian (kuvassa), joka on ollut haluton osallistumaan innokkaasti Israelin vastaiseen ”vastarinnan akseliin”. Termi viittaa Israelia ja Yhdysvaltoja vastustavaan Iranin tukemien aseellisten ryhmien verkostoon.

Iranin teokraattisessa järjestelmässä presidentti ei ole ylin vallankäyttäjä, mutta on silti vaikutusvaltainen poliittinen päättäjä. Pezeshkianin prioriteetit ovat tutkijan mukaan Iranin sisäisten ongelmien kanssa painimisessa. Se on näkynyt muun muassa siinä, että Iranin vastaukset Israelin iskuihin ovat jääneet vaisuiksi.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu maalasi joulukuussa pitämässään puheessa kuvan Lähi-idästä, joka on peruuttamattomasti muuttunut Israelin nujerrettua Iranin johtaman ”terrorin akselin”.

-  Vuosi sitten sanoin meidän muuttavan Lähi-idän kasvot, ja näin olemme tekemässä. Syyria ei ole sama Syyria. Libanon ei ole sama Libanon. Gaza ei ole sama Gaza. Ja akselin pää Iran ei ole sama Iran; myös se on saanut tuta aseidemme mahdin, Netanjahu sanoi vuoden lopulla.

Vaikka Iranin tukemat aseelliset ryhmät ovat kärsineet raskaita tappioita Israelin iskuissa, olisi silti tutkijan mukaan liioittelua sanoa, että ”vastarinnan akseli” Lähi-idässä olisi hävitetty.

-  Nyt on sotaa käyty yli vuosi ja Hamasia ei ole tuhottu. Hizbollahia ei myöskään ole tuhottu, vaikka myös Libanonissa käytiin sotaa. Netanjahun tavoitteet ovat jääneet puolitiehen, Dahlgren sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. (Lehtikuva / Jussi Nukari)

DAHLGRENIN mukaan Hamasia ja Hizbollahia heikentänyt Israel haluaa todennäköisesti hyökätä suoraan Iranin ydinohjelman laitoksia vastaan, mutta Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin väistymässä oleva hallinto on tähän asti pidätellyt liittolaistaan. Avoin kysymys on se, millaisen linjan Donald Trumpin tässä kuussa aloittava hallinto ottaa.

-  On täysin mahdollista, että Israel saa Trumpilta luvan iskeä Iranin ydinohjelmakohteisiin. Eli Iranille tulee tämmöinen olemassaoloon vaikuttava ulkoinen uhka. Se on sitten mahdollinen sodan paikka.

Trump toteutti ensimmäisellä kaudellaan hyvin Israel-myönteistä ulkopolitiikkaa, mutta Dahlgrenin mukaan ei ole mikään itsestäänselvyys, että toisella kaudellaan Trump pelkästään myötäilee Netanjahun hallitusta.

Viimeaikaisilla Grönlanti-puheillaan Trump on jälleen osoittanut, ettei pelkää edes Yhdysvaltain vanhimpien liittolaisten suututtamista omia suurhankkeitaan laatiessaan. Tutkijan mukaan Trump voisi olla valmis myös kampittamaan Netanjahua esimerkiksi tekemällä diilin Iranin kanssa, jos Trump kokisi hyötyvänsä siitä.

-  (Trump) etsii tällaisia paikkoja, joissa tehdä näyttäviä uusia siirtoja. Ja muutenkin luulen, että Trump on huomattavasti valmiimpi nyt presidentiksi, koska hänellä on jo ollut tämä ensimmäinen koekausi presidenttinä ja neljä vuotta aikaa suunnitella jotain vielä isompaa.

Siihen viittaavat tutkijan mukaan Trumpin puheet Grönlannista ja Panaman kanavasta sekä huhut mahdollisesta Somalimaan tunnustamisesta. Dahlgrenin mukaan Trumpin haaveissa voi siintää aiempaa laajempi, merialueita globaalisti yhdistävä ”amerikkalainen uusi järjestys”.

Trump vannoo virkavalansa maanantaina 20. tammikuuta.

SYYRIAN Bashar al-Assadin hallitus näytti päällisin puolin vakaalta ja maan sisällissodan voittajalta, kunnes sen korttitalo äkillisesti luhistui noin viikossa. Voisiko näin käydä Iranin teokratian vallanpitäjille? Tutkijan mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”, mutta Iranin vallanpitäjiä ei syrjäytetä ainakaan ulkoisella hyökkäyksellä. Sellainen voisi päinvastoin yhdistää kansaa johtajiensa taakse.

-  Jos joku kuvittelee, että vetämällä Iran sotaan sen hallinto saataisiin kaatumaan ja sieltä lähtisi kansannousu silloin, niin erehtyy. Koska silloin päinvastoin he, jotka suhtautuvat pappishallintoon kriittisesti, yhdistyvät kansallisen mission taakse.

Tutkija ei pidä mitenkään mahdottomana sitä, että shiialainen Iran pääsisi puheväleihin Syyrian uusien, sunni-islamististen vallanpitäjien kanssa, vaikka Iran tukikin al-Assadin sortovaltaa. Katkerista tunteista huolimatta suhteiden avaaminen voisi olla molempien etujen mukaista.

-  Luulen, että se voisi tapahtua (sunnalaisen) Saudi-Arabian avulla. Kiinahan neuvotteli saudien ja Iranin välille tällaisen normalisoitumissopimuksen, ja diplomaattisuhteet oli palautettu ennen Gazan sotaa. Siihen yhteistyöhön nojaaminen voisi olla väylä, jonka kautta Iran luo suhteet tähän sunni-islamistiseen hallintoon (Syyriassa).

IRANIN tukemista ryhmistä suurimpana uhkana tutkija Dahlgren pitää Jemenin hutheja, jotka ovat jatkaneet iskujaan laivaliikennettä vastaan Punaisellamerellä. Meriväylän kautta kulkee suuri osa maailman merirahdista, minkä kautta huthien iskut vaikuttavat myös Suomeen.

-  Punaisenmeren väylä on keskeinen maailmankaupan väylä. Huthit ovat vain kiihdyttäneet näitä raketti-iskujaan, ja ne ovat yhä parempia osumatarkkuudeltaan. Huthithan ovat nimenomaan Iranin ja Hizbollahin kouluttamia ja varustamia. Huthit ovat tällä hetkellä se ykkösuhka siellä, joka kohdistuu sekä Israeliin että Yhdysvaltoihin, ja se vaikuttaa myös Suomeen. Vakuutusmaksuthan ovat nousseet pilviin.

Dahlgrenin mukaan konflikti huthien kanssa näyttää olevan vain kärjistymään päin, eikä Trumpin hallinnolta ole luvassa rakentavia ratkaisuja, vaan ”luultavasti pommituksia”.

-  Jemenin sisällissota pitäisi ratkaista ja huthien kansainvälinen eristäminen lopettaa, koska sehän ajoi huthit Iranin ja sen liittolaisten syliin.

Viime viikolla Israelin ilmavoimat iski jälleen useisiin huthien sotilaskohteisiin Jemenissä, kertoi uutistoimisto AFP. Israelin mukaan kyseessä oli vastaus huthien Israeliin ampumille raketeille.

Lassi Lapintie / STT