Suunnitelman mukaan 25 lähihoitajan vakanssia vaihdettaisiin hoiva-avustajan vakansseihin vielä kuluvan vuoden aikana. Muutos koskisi ensimmäisessä vaiheessa ikääntyneiden asumispalveluita.

Ensi vuonna muutoksia tehtäisiin tämänhetkisen tiedon mukaan 35 lisää.

– Tämä ei ole vain hallinnollinen ja taloudellinen ratkaisu vaan arvovalinta, sanoo sairaanhoitaja ja aluevaltuutettu Heidi Jauhojärvi (sd.).

– Kysymys on siitä, hyväksymmekö sen, että kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, muistisairaat ja ikäihmiset joutuvat tyytymään vähäisempään hoitoon, vaikka heidän hoidontarpeensa on kasvanut, vai turvaammeko heille laadukkaan, inhimillisen ja hyvän hoidon.

Osana talouskuria Lapissa on samaan aikaan vähennetty laitoshoitopaikkoja. Myös kriteereitä ympärivuorokautisen hoivan saamiseksi on kiristetty.

– Ympärivuorokautisen hoivaan ovat oikeutettuja ne, joiden avuntarve on kaikkein suurin, Jauhojärvi huomauttaa.

– Jos samaan aikaan hoivapaikkojen vähentämisen kanssa laskemme henkilöstön koulutus- ja osaamistasoa, on lain edellyttämä asiakas- ja potilasturvallisuus uhattuna, hän sanoo.

HOIVA-AVUSTAJIEN työpanosta arjen tukitehtävissä arvostetaan hyvinvointialueella yleisesti.

Ammatillisen osaamisen ja valtuuksien osalta ero lähihoitajiin on kuitenkin selvä, minkä vuoksi lähihoitajien työtehtävien korvaaminen ei monin paikoin ole edes lainsäädännön puitteissa mahdollista.

Toisin kuin lähihoitajat, hoiva-avustajat eivät ole rekisteröityjä ammattilaisia.

He eivät voi korvata lähihoitajia esimerkiksi lääkehoidossa, sairauksien ehkäisyssä, hoidon arvioinnissa, saattohoidossa, dokumentoinnissa tai monisairaiden kokonaisvaltaisessa hoitotyössä.

Hoiva-avustajat eivät niin ikään voi vastata omaisten kysymyksiin, toimia omahoitajina tai ohjata opiskelijoita. He eivät saa olla yksin töissä, eivätkä voi yksin kantaa vastuuta hätätilanteissa.

Uhkana vakanssien vaihtamisessa onkin se, että lähihoitajan tehtävät jäävät tekemättä kokonaan tai ne kasautuvat kohtuuttomasti yhä vähenevän lähihoitajajoukon harteille.

Tämä lisää uupumusta, sairauspoissaoloja, hoitovirheiden mahdollisuutta ja työvoiman vaihtuvuutta – ja tulee lopulta kalliimmaksi kuin haettavat säästöt, Jauhojärvi huomauttaa.

LAPISSA kyseelläänkin nyt säästötoimien vaikutusarvioiden perään.

Jauhojärvi pitää arveluttavana sitä, että heikennyksiä hoidon laatuun suunnitellaan ilman kattavaa kokonaisvaikutusten arviointia, jossa huomioitaisiin potilasturvallisuus, henkilöstön saatavuus ja jaksaminen, palvelujen laatu ja pitkän aikavälin taloudelliset seuraukset.

Myös vaihtoehtoisia ratkaisuja tulisi esittää.

– Ilman vaikutusten arviointia emme voi vastuullisesti päättää muutoksista, jotka vaikuttavat suoraan alueemme heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden arkeen ja hyvinvointiin, Jauhojärvi sanoo.

Hän arvelee lähihoitajien ja hoiva-avustajien vakanssien vaihdon vaikutusta palkkakustannuksiin vähäisiksi. Lähihoitajien korvaaminen ei myöskään toimi ratkaisuna henkilöstöpulaan.

– Koulutettu hoitohenkilöstö on investointi, joka vähentää virheitä, ehkäisee infektioita ja tapaturmia ja säästää pitkällä aikavälillä kustannuksia. Siksi meidän on panostettava laatuun, koulutukseen, koulutetun hoitohenkilöstön arvostamiseen ja henkilöstön pitovoimaan, Jauhojärvi päättää.

Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyssä asetettu säästötavoite ensi vuodelle on 40 miljoonaa.